Ukrainan kriisiä koskevissa neuvottelujen tähän mennessä näkyvimmät pelurit ovat olleet Venäjä, Ukraina, Nato ja Yhdysvallat. Euroopan unioni on vaikuttanut istuvan pääosin vaihtopenkillä.
EU:ta onkin taajaan kritisoitu siitä, että tiukan paikan tullen se ei oikein pysty muuhun kuin vihaisen kirjeen lähettämiseen. Todellisuudessa EU on toki esimerkiksi asettanut talouspakotteita.
Euroopan parlamentin turvallisuus- ja puolustusvaliokuntaan seuraavaksi kahdeksi ja puoleksi vuodeksi nimetyn europarlamentaarikko Eero Heinäluoman (sd.) mukaan EU ei ole seissyt tumput suorina.
– EU on tukenut merkittävästi Ukrainan taloutta ja asettanut pakotteita Venäjälle. EU kuitenkaan toistaiseksi ole mikään sotilaallinen toimija, vaan voima on pehmeällä puolella, hän toteaa.
Lue myös: Jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, sillä olisi seurauksia myös Suomelle ja koko EU:lle: Hintojen nousua, huonolaatuista bensaa, sijoitusten heikkenemistä…
Viime viikolla Helsingin Sanomat uutisoi Venäjän kasanneen sotakassan, jolla se kestäisi kriisin yli. Voidaankin kysyä, onko niin sanotuilla pehmeillä keinoilla mahdollista pysäyttää Venäjän panssarivaunut, jos Suomen itänaapuri todella haluaa Ukrainaan hyökätä.
Heinäluoman mukaan pehmeillä keinoilla on vaikutusta.
– Kyllä Venäjä ottaa omassa päätöksenteossaan huomioon kaikki näkökohdat, hän arvioi.
"Kova paine kehittää yhteistyötä"
Euroopan unionin jonkinlaisesta yhteisestä armeijasta on puhuttu jo pitkään. Jonkinlaisen EU:n armeijan puolestapuhujien mukaan se lisäisi Euroopan turvallisuutta ja kasvattaisi EU:n painoarvoa kansainvälisissä pöydissä. Osalle taas EU:n syventyvä integraatio on myrkkyä.
Huomenta Suomi nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana.
Viikonloppuisin Huomenta Suomi nähdään kello 9-12.
Ohjelma on katsottavissa myös MTV Katsomossa ja MTV Uutiset Livessä.
– On kova paine kehittää puolustusyhteistyötä. Sille antoi vauhtia presidentti Donald Trumpin aika Yhdysvalloissa, jolloin maa eristäytyi Euroopasta. Toisaalta taas se, mitä nähdään Ukrainassa. Johtopäätös molemmista on sama: Euroopalla pitää olla omaa suorituskykyä myös puolustuksessa, Heinäluoma sanoo.
Lue myös: Saksan Scholz: Venäjän tulisi tehdä näkyviä aloitteita Ukrainan tilanteen liennyttämiseksi
EU:ssa on tehty alustavia linjauksia, joiden perusteella viedään eteenpäin vahvennettuja kriisinhallintajoukkoja. Erona aiempaan olisi, että nämä joukot voisivat toimia myös kovassa kriisissä, Heinäluoma sanoo. Joukkojen rahoituksesta ja käytöstä vastaisi EU.
– Näin se tulee menemään. Pikku askelin uusia vahvistuksia. Tulee materiaaliyhteistyötä ja pysyvää yhteistyötä kyberturvallisuuden rakentamisessa. Tulee puolustusteollisuuden yhteistyötä ja varmaan jollain aikataululla yhteistä harjoitustoimintaa, Heinäluoma arvioi.
Yksi ilmeinen hidaste EU:n oman armeijan kehitykselle on, että merkittävä osa EU:n jäsenvaltioista kuuluu myös Natoon.
– Asenne selvästi vaihtelee. Ranska on toiminut puolustusyhteistyön kehittäjä ja pioneerina jo yli kaksi vuosikymmentä. Osa Nato-maista näkee tämän välttämättömäksi, Heinäluoma sanoo.