Viennin volyymi pieneni alkuvuonna viisi prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.
Suomen bruttokansantuote supistui tammi-maaliskuussa 0,1 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ilmenee Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.
Suomen talouden elpyminen koronakriisistä näyttää siten hyytyneen alkuvuonna viime vuoden jälkipuoliskon bkt-kasvun jälkeen.
Talouskasvun putoamista miinusmerkkiseksi voi pitää jokseenkin yllättävänä, sillä Tilastokeskus oli aiemmin ennakoinut, että Suomen talous olisi kasvanut alkuvuonna 0,4 prosenttia.
– Tämä tuli kyllä puskista! tviittasi pääekonomisti Timo Hirvonen Handelsbankenista.
– Nyt tuli pikkuisen kylmä suihku Q1:n [ensimmäisen vuosineljänneksen] bkt-luvuista, kommentoi puolestaan Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala Twitterissä.
– Yksityinen kulutus ja nettovienti vaikuttivat negatiivisesti. No, ne kysyntätekijät kyllä vielä iloksi muuttuvat, mutta ottaa aikansa, Vesala kirjoitti.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen talous kärsi heikosta kysynnästä alkuvuoden aikana. Erityisesti vienti sukelsi edelliseen vuosineljännekseen verrattuna.
Viennin volyymi pieneni alkuvuonna viisi prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Sekä tavaroiden että palveluiden vienti väheni loppuvuoden tasoon verrattuna.
Tuonnin volyymi sitä vastoin kasvoi tammi-maaliskuussa 1,4 prosenttia.
Yksityinen kulutus vaisua
Yksityinen kulutus supistui 0,7 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Tilastokeskuksen mukaan palveluiden kulutus on jäänyt lähes kymmenen prosenttia alemmalle tasolle viime vuoden alkuun verrattuna. Vuoden 2020 alussa koronakriisi oli vasta alkamassa.
Julkiset kulutusmenot vähenivät tammi-maaliskuussa 1,3 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.
Investoinnit kasvoivat alkuvuonna 1,4 prosenttia yksityisten investointien vetämänä. Esimerkiksi kone- ja laiteinvestoinnit kasvoivat loppuvuoden tasolta, mutta investoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan vähenivät.
Juttua päivitetty kauttaaltaan 28.5.2021 klo 9.34.