Keskusrikospoliisin (KRP) entinen päällikkö Rauno Ranta kertoi tänään oikeudessa patistelleensa poliisijohtoa jo 1990-luvulla sääntelemään vinkkimiestoimintaa paremmin. Häntä kuultiin poliisijohdon virkarikoskäräjillä todistajana.
Videolla Jari Aarnio MTV Uutisten erikoishaastattelussa.
– Itse olen kokenut, että tietolähdetoiminta on herkkää ja arkaa toimintaa, jossa ei voi olla valvomatonta valtaa. Olen ensimmäistä kertaa huomauttanut jo poliisiylijohtaja Olli Urposelle, että ellette tätä toimintaa sääntele, niin sotku tulee (...) Valvomatonta valtaa ei voi olla, se on ollut viestini kaikille poliisiylijohtajille Urposesta lähtien.
Urponen toimi poliisiylijohtajana 1980-luvun alusta vuoteen 1997. Ranta taas toimi keskusrikospoliisin päällikkönä 26 vuotta, kunnes jäi eläkkeelle syksyllä 2013.
Hän kertoi suorastaan vaatineensa poliisiylijohdolta, että kaikkien pitäisi noudattaa ohjeita ja määräyksiä, koskien erityisesti tietolähdetoimintaa. Keskusteluja käytiin hänen mukaansa myös syytteessä olevan ex-poliisiylijohtaja Mikko Paateron kanssa.
– Väitän, että jokaisessa tuloskeskustelussa, jota olen poliisiylijohdon kanssa käynyt, olen sanonut, että kun annatte määräyksiä, valvokaa, että niitä myös noudatetaan, Ranta sanoi.
Oma henkilökunta kertoi Rannan mukaan hänelle, ettei Helsingissä olisi rekisteröityjä tietolähteitä. Hän sanoi kertoneensa näistä kuulemistaan varmistamattomista tiedoista sekä Paaterolle että KRP:n hyllytetylle päällikölle Robin Lardotille. Lardotin syyte ajoittuu vuosille 2010–2013, jolloin hän toimi Poliisihallituksessa poliisijohtajana ja rikostorjuntayksikön päällikkönä.
Ainoa ongelma oli Helsingin huumeyksikkö
Ranta kertoi saaneensa omilta joukoilta myös viestiä siitä, että yhteistyö poliisiyksiköiden välillä ei toimi ja joku sooloilee jatkuvasti.
– Esimerkkejä on. Jopa niin, että ollaan samalla jutulla toisistaan tietämättä. On tullut jopa esimerkkejä, että kielletään kertomasta KRP:lle mitään jostain asiasta. Silloin mielellään näkee sen, että kun annetaan ohjeita ja määräyksiä, niin joku niitä valvoo.
Yhdeksi esimerkiksi hän nosti Helsingin poliisin viime vuosikymmenen lopussa Turun satamassa tekemän huumetakavarikon, josta ei hiiskuttu sanaakaan muille yksiköille. KRP:n päällikkö luki operaatiosta lehdestä.
– Turun-yksikkömme tai tulli ei tiennyt asiasta mitään. Muistan, että tämän asian Paaterolle nostin esiin ja vielä toisen kerran nostin esiin. Hän totesi, että ei pidä paikkaansa, että hän on tarkistanut asian, ei pidä paikkaansa.
Hänen mukaansa tiedon jakaminen poliisiyksiköiden välillä on tärkeää muun muassa siksi, ettei eri yksiköissä tehdä esimerkiksi päällekkäistä työtä.
Yhteistyöongelma keskittyi Rannan kertoman mukaan Helsingin huumerikosyksikköön ja sen ex-päällikköön Jari Aarnioon. Hän oli ottanut asian puheeksi myös syytteessä olevan Helsingin ex-poliisikomentajan Jukka Riikosen kanssa.
– Ainoa ongelma oli Helsingin huumerikosyksikkö ja sen vetäjä Aarnio. Jukka Riikonen vastasi, että luottaa Aarnioon 110-prosenttisesti, Ranta kertoi.
Aarnio poisti tietolähteet Helsingin poliisin rekisteristä vuonna 2008, eikä uusia kirjattu vuosiin, mitä syyttäjä pitää laittomana.
"Valtakunnallinen rekisteri ei kelvannut Helsingille"
Rannan mukaan KRP:ssä oli ajatus yhdestä keskitetystä valtakunnallisesta vinkkimiesrekisteristä, mutta rekisterin perustaminen ei edennyt. Hänen mukaansa malli kelpasi resurssien puitteissa muille paitsi Helsingin poliisille.
– Kattavasti en osaa sanoa, mutta sellainen käsitys oli koko ajan minulla, että Helsinki ei halunnut olla mukana tässä yhteisessä toiminnassa. Joku oli sellainen tekijä, joka aiheutti tämän ongelman. Sitä voi vain arvailla, että mitä siellä taustalla on, Ranta sanoi.
Hän teki kertomansa mukaan tarkastuksia keskusrikospoliisissa pitääkseen silmällä sitä, miten tietolähdetoiminta on hänen johtamassaan yksikössä järjestetty. Samalla hän kävi yleistä keskustelua siitä, miten asia on muualla tehty.
– Halusin tietää, miten toiminta on valtakunnassa järjestelty. Kaikissa keskusteluissa törmättiin aina siihen, että Helsinki ei halua olla jostain syystä mukana.
Viime viikolla todistajana kuultu Helsingin virkaa tekevä poliisipäällikkö Tomi Vuori kertoi jo vuosia sitten kiinnittäneensä huomiota poliisin valtakunnallisen tietolähderekisterin puutteeseen. Se saattoi hänen mukaansa mahdollistaa esimerkiksi sen, että valtaansa väärinkäyttävä poliisi voisi suojella rikollisia.
Poliisijohdon osalta oikeudessa kyse on siitä, mitä poliisijohto tästä tiesi ja laiminlöikö se valvontavastuutaan.
Kaikki jutun kahdeksan syytettyä kiistävät syyllistyneensä rikokseen.