Kunnianloukkauksesta syytteen saanut Julkisen sanan neuvoston jäsen Johanna Vehkoo ei halua kommentoida jatkoaan neuvostossa syytteen käsittelyn aikana. Vehkoo kommentoi lyhyesti sähköpostitse STT:lle syytteeseensä liittyviä asioita maanantaina.
Oikeudessa puidaan aikanaan, onko Vehkoo syyllistynyt some-kirjoittelullaan maahanmuuttovastaisena profiloituneen Junes Lokan kunnianloukkaukseen. Lokka on Oulun kaupunginvaltuustossa yhden valtuutetun Aito suomalainen yhteislista -ryhmässä.
Vehkoo kirjoittaa mailitse lyhyesti, että kiistää rikoksen. Hänen mukaansa kysymyksessä oli alkujaan rajatulle ystäväjoukolle suunnattu päivitys, jonka yksi henkilö kopioi ja julkisti. Vehkoo kertoo, että häntä oli kirjoituksen aikaan häiriköity pitkään toimittajan työn vuoksi ja hänellä oli perusteita kokea itsensä fyysisesti uhatuksi.
Vehkoo ei halunnut tarkentaa julkisesti, kuka tai ketkä häntä häiritsivät ja miten. Tarkat tapahtumat ja jutun osapuolten näkemykset tulevat julki, kunhan syytteet aikanaan luetaan oikeudessa.
Grundström: Esteellisyys päätetään kantelukohtaisesti
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan Elina Grundströmin mukaan neuvoston perussopimus ei tunne minkäänlaista mahdollisuutta erottamiseen tai hyllyttämiseen.
– Jäsenen esteellisyyttä käsitellään kantelukohtaisesti, eikä siitä tehdä yleisen tason päätöksiä.
Grundströmin mukaan ihmiset ovat yleensä ilmaisseet esteellisyytensä oma-aloitteisesti, mutta esteellisyyskysymyksissä on oltu hänen mukaansa hyvin tarkkoja.
Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on muun muassa tulkita hyvää journalistista tapaa.
Kunnianloukkauksena pidetään lain mukaan valheellisen tiedon tai vihjauksen esittämistä. Tunnusmerkistö pitää sisällään, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa.
Myös pelkkä halventaminen voi olla kunnianloukkaus, vaikka lausuma ei sisältäisi valheellista tietoa. Perusmuotoisesta kunnianloukkauksesta voidaan tuomita sakkoon tai enintään kuuden kuukauden vankeuteen.