Amerikkalaislehden toimittaja päätti testata, kuinka paljon oman datan myymisestä voi todella tienata sovelluksilta ja yrityksiltä, kertoo Wired. Summa oli todellisuudessa yllättävän pieni.
Sosiaalisen median palvelut ja monet muut tahot ovat olleet tänä vuonna useasti otsikoissa käyttäjien yksityisyydensuojan ja tietomurtojen tiimoilta. Viimeisin Facebookin suuri hakkerointi tapahtui syyskuussa, kun noin 50 miljoonan käyttäjän tiedot saattoivat paljastua ulkopuolisille.
Sosiaalisen median palveluiden käyttäjätietoja kaupataan aktiivisesti mainostajille, kolmannen osapuolen sovelluksille ja erilaisille yrityksille, mutta kuinka paljon yksittäinen ihminen voi tiedoillaan ansaita? Teknologiajulkaisu Wiredin toimittaja Gregory Barber päätti ottaa asiasta selvää.
Kun tiedot on jo kerran menetetty yrityksille, miksei niistä voisi itse hyötyä, oli Barberin ajatus kokeen takana. Hän oli yksi niistä miljoonista, joiden tiedot Facebook-hakkeroinnissa mahdollisesti varastettiin.
Kolmelle eri taholle sijainti-, Facebook- ja terveystietoja
Wiredissa toimittaja kertoo tutustuneensa ensin erilaisiin palveluihin, joiden kautta yksityiset ihmiset voivat kaupata omia tietojaan. Palvelut käyttivät eri tietoja eri tarkoituksiin, mutta yhteistä niille oli muun muassa maksun välittäminen kryptovaluuttana.
Sitten oli aika kaupoille. Ensin Barber myi sijaintitietonsa Datum-nimiselle yritykselle yhtä DAT-kryptorahaketta vastaan.
Hän rekisteröityi myös Doc.ai-nimiseen palveluun, ja sen yhteydessä jakoi sovellukselle selfien itsestään, sijaintitietonsa sekä Apple Health-sovelluksen keräämät terveystiedot. Barber liittyi palvelussa allergiatutkimukseen ja lupasi ilmoittaa sovelluksessa joka kerta, kun hän tunsi allergiaoireita.
Viimeisenä oli Wibson-sovellus, johon Barber jakoi Facebookin biograafiset tietonsa sekä juoksulenkkiensä sijaintitiedot Strava-sovelluksen kautta. Pian argentinalainen Big Data Analytics SA -yritys osti tiedot Wibsonista 46 WIB-rahaketta, kauppapaikan omaa kryptovaluttaa, vastaan.
LUE MYÖS: Tämä tulisi tietää, kun lataa uuden sovelluksen puhelimeen – tietoturvayhtiöltä varoittava listaus
Kaupoillaan Barber tienasi lopulta 162 WIB-rahaketta ja yhden DAT-rahakkeen. Kryptovaluuttojen arvo oli dollareissa laskettuna vain 0,3 senttiä.
Vielä oman datan myyminen ei testin perusteella vaikutakaan kovin kannattavalta, vaikka käyttäjädatan myymisen ympärillä liikkuukin useita eri yrityksiä.
Barberin mukaan datan myyminen ja eri yritysten käyttöehtoihin tutustuminen vaati paljon. Testi opetti häntä pikemminkin olemaan entistä tarkempi sen suhteen, mitä hän jakaa ja kenelle.
Lähde: Wired