Helsingin poliisille tehtiin maalis-huhtikuun aikana kymmenkunta rikosilmoitusta tapauksista, joissa yhdistysten tai yritysten talousasioista vastaaville henkilöille oli lähetetty toimitusjohtajana tai puheenjohtajana esiintyen huijaussähköposti, jossa vaadittiin pikaista maksua ulkomaalaiselle tilille.
Suurin osa epäillyistä rikoksista jäi yritykseksi, mutta kolmessa tapauksessa huijareiden onnistui saada jopa useita kymmeniä tuhansia euroja.
Huijareiden käyttämät pankkitilit ovat olleet esimerkiksi englantilaisissa, italialaisissa ja espanjalaisissa pankeissa. Sähköpostit on kirjoitettu pääasiassa suomeksi, mutta osa myös englanniksi.
Huijaussähköposteissa vaaditaan pikaista maksua.
Uskottavia viestejä
Poliisin mukaan sähköpostien vastaanottajat kuvailevat viestejä uskottaviksi muun muassa siksi, että viesti tuli oikealta vaikuttaneesta sähköpostiosoitteesta.
Usein huijaus on paljastunut siinä vaiheessa, kun viestin saaja on kysynyt esimerkiksi puhelimitse henkilöltä, jolta viesti on väitetty tulevan, onko hän todella pyytänyt kyseistä maksua.
– Tapauksia tutkitaan rikosnimikkeillä törkeä petos, identiteettivarkaus, törkeän petoksen yritys, petoksen yritys ja tietomurto. Joissain tapauksissa huijari on ollut hämmästyttävän perillä yrityksen tai yhdistyksen asioista, esimerkiksi loma-ajoista tai siitä, kenellä on oikeus tehdä suuria maksuja, kertoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Jukkapekka Risu Helsingin poliisilaitokselta.
Pelisäännöt käytävä läpi
Poliisin mukaan yritysten ja yhdistysten talousasioista vastaavat henkilöt on voitu selvittää internetin avoimista lähteistä, kuten verkkosivuilta tai verkostoitumispalvelu LinkedInistä. Tietoja on mahdollista kalastella myös muilla tavoin, kuten soittamalla.
Paras keino estää huijaus on varmistaa puhelimitse tai kasvokkain toimitusjohtajalta tai puheenjohtajalta, onko kyseinen maksupyyntö oikea.
– Yrityksissä ja yhdistyksissä kannattaa sopia selkeät pelisäännöt kiireisten maksupyyntöjen tai uusien laskuttajien varalle. Nämä pelisäännöt on hyvä käydä läpi sekä vakituisen henkilöstön että sijaisten kanssa, Risu neuvoo.
Niin kutsutut toimitusjohtajapetokset eivät ole uusi ilmiö, vaan pelkästään Helsingissä tapauksia on vuosittain kymmeniä.
– Tässä on kyse kansainvälisestä, järjestäytyneestä ja ammattimaisesta rikollisuudesta. Vaikka sähköpostiviesti on kirjoitettu suomeksi, ei lähettäjä välttämättä ole Suomesta.