”Tosiasiassa Putin on sotarikollinen” – asiantuntijat kertovat, miksi siviilejä pommittavaa presidenttiä tuskin tuomitaan sotarikoksista

Kansainväliset järjestöt sanovat Venäjän syyllistyneen sotarikoksiin Ukrainassa. Venäjä on tehnyt ilmaiskuja siviilikohteisiin, kuten asuinrakennuksiin, sairaaloihin ja siviilien suojana toimineeseen teatteriin.

– Tämähän on tosiasia, että Putin on sotarikollinen, ainakin jos alustavasti asiaa ajatellaan, toteaa ohjelmajohtaja Katja Creutz Ulkopoliittisesta instituutista.

Poliittisen johdon tuomitseminen sotarikostuomioistuimissa on pitkä ja hankala prosessi, ja siksi Vladimir Putinin päätyminen oikeuteen asti on epätodennäköistä.

– Poliittisen johtajan osoittaminen syypääksi sotarikokseen vaatisi hyvin monimutkaisen syyseuraussuhteen osoittamisen. On hyvin vaikea nähdä, millä tavalla se voidaan tehdä. Jos henkilö pysyy omassa maassaan, eivätkä valtasuhteen muutu, hän on turvassa, selventää Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.

–Tällä hetkellä se ei ole kovin todennäköistä, koska hän on edelleen vallassa. Yleensä häviäjät tuomitaan, Creutz sanoo.

Se ei silti ole täysin ennenkuulumatonta. Jugoslavian entistä presidenttiä Slobodan Miloseviciä syytettiin sotarikoksista Kosovossa, Kroatiassa ja Bosniassa. YK:n Jugoslaviaan erikoistuneessa sotarikostuomioistuimessa käydyn oikeudenkäynnin ratkaisua ei ikinä nähty, sillä Milosevic kuoli vuonna 2006 ennen tuomion antamista.

Käytännössä prosessi vaatisi vuosien tutkinnan, syytteiden nostamisen ja epäillyn pidättämisen kotimaan ulkopuolella.

Lue myös: Ukrainan mukaan Venäjä pommitti teatteria, josta sadat olivat hakeneet suojaa – Biden: Putin on sotarikollinen, Kreml ei aio antaa tätä lausuntoa anteeksi

Putin pitää Bidenin kommentteja henkilökohtaisina loukkauksina – Kremlin mukaan Biden on "ärtynyt, väsynyt ja unohteleva"

Biden viestii myös Kiinalle

Yhdysvaltain presidentti tuskin kuvitteleekaan, että Putin myös juridisesti saisi sotarikollisen leiman. Sen sijaan Bidenin sotarikollispuhe on viesti muualle maailmaan – erityisesti Kiinan presidentille Xi Jingpingille.

– Että jos Kiina lähtee tukemaan Venäjää laajemmin, niin se asettuu historian väärälle puolelle, Creutz sanoo.

Kyseenalaisen sotarikollisen leiman amerikkalaispresidenttien puheissa ovat aiemmin saaneet Irakin entinen hallitsija Saddam Hussein ja Syyrian presidentti Bashar al-Assad. New York Timesin mukaan termin viljely viittaa usein siihen, että Valkoinen talo toivoo sotarikolliseksi katsomansa valtionjohtajan syrjäyttämistä.

– Sotarikollisten kanssa ei yleensä neuvotella, niin epäsuorasti tulkitsen myös, että tämä vihjaa siihen, että pyritään vallanvaihtoon, Creutz arvioi.

Tutkinta sotarikoksista on jo käynnissä

Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) aloitti maaliskuun alussa tutkinnan Ukrainassa tapahtuneista mahdollisista sotarikoksista.

Raamit sotarikoksille linjataan Geneven yleissopimuksessa. Yksittäisiä sotarikoksia ovat siviilien tai sotavankien surmaaminen. Näiden lisäksi sotarikoksiksi katsotaan myös joukkotuhonta eli kansanmurha tai rikokset ihmisyyttä vastaan. Rikos ihmisyyttä vastaan on laaja siviiliväestöön kohdistuva hyökkäys.

Lue myös: AP: Mariupolin järkyttävän uutiskuvan raskaana ollut nainen ja syntymätön lapsi kuolivat

ICC:n ensimmäinen tehtävä Ukrainassa on kerätä todistusaineistoa, etsiä todistajia ja tutkia mitä todella on tapahtunut.

Aikanaan epäillyt siis voivat joutua oikeuden eteen, jos syytteet päätetään nostaa. Todennäköisemmin rikoksista vastuuseen joutuvat alemman tason tekijät.

– Jos on vaikkapa kysymys tavallisista sotilaista, jotka syyllistyvät sotarikoksiin, kuten surmiin, raiskauksiin tai toisiin sotilaisiin kohdistuviin tekoihin. Tuomioistuin voi antaa heistä kansainvälisen pidätysmääräyksen, ja kun henkilö varomattomasti lähtee ulkomaille, hänet voidaan pidättää, Martti Koskenniemi kertoo.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomiot ovat useimmiten vankeusrangaistuksia aina elinkautiseen saakka. Sakkorangaistusta Koskenniemi kuvailee ”marginaaliseksi mahdollisuudeksi.”

”Eiväthän nämä prosessit tällä hetkellä auta siviilejä Ukrainassa”

Alankomaiden Haagissa sijaitsee myös toinen merkittävä tuomioistuin, YK:n alainen Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ). Siinä missä ICC pystyy tuomitsemaan myös yksittäisiä ihmisiä, ICJ tutkii valtioiden välisiä rikoksia.

Aiemmin tällä viikolla ICJ julkaisi lausunnon, jossa se vaatii Venäjää välittömästi   keskeyttämään hyökkäyksensä Ukrainaan. Venäjä on jo ilmoittanut, ettei se aio huomioida vaatimusta.

Tuomioistuimen keinot vaatimuksen toteuttamiseksi ovat vähissä, joten käytännössä sen seuraukset ovat toistaiseksi vähäiset.

– Ei tuomioistuimella ole mitään taivaallisia sotajoukkoja, joiden avulla sen ratkaisut voitaisiin panna täytäntöön, Martti Koskenniemi sanoo.

ICJ:llä on valtuudet määrätä korvauksista. Jos Venäjän hyökkäys todettaisiin prosessin päätteeksi laittomaksi, Kansainvälinen tuomioistuin voisi tuomita sen maksamaan valtavat sotakorvaukset.  

– Tämäkin on pitkä, monen vuoden prosessi, jossa pyritään saamaan Venäjä osalliseksi prosessiin ja kantamaan vastuunsa. Loppupeleissä kyseeseen voivat tulla korvaukset ja symbolinen anteeksipyyntö, mutta eiväthän nämä prosessit tällä hetkellä auta siviilejä Ukrainassa, se on ihan selvä, summaa Katja Creutz.