Lukijamme kertoivat meille kokemuksistaan koulukiusattuina. 40-vuotias Pia kertoo, kuinka kiusaaminen paheni pilkanteosta fyysiseksi 1980-luvulla.
Koulukiusaaminen jättää jälkensä. Tässä Pian, 40, tarina.
"Pelkään edelleen nuorisoporukoita"
”Minua kiusattiin 1980-luvulla sekä koulussa, että kotipihalla. Pääsääntöisesti koulussa huudeltiin pilkkanimiä koskien ulkonäköäni. Kengästäni on löytynyt puolimätä omena, olen saanut sokeria naamalleni ja teippiä tukkaani. Kotipihalla otteet koveni. Minulle syötettiin ässä-arpaa, yritettiin kiskoa housuja jalasta ja estettiin pääsy kotiin, jolloin jouduin turvautumaan itse väkivaltaan.
Eikä asiaa tietenkään auttanut se että oma isoveli nälvi minua koko ajan – hän tekisi niin edelleenkin, jos olisimme tekemisissä.
Ajan myötä kaikki loppui, kun siirryin opiskelemaan ja pääsin elämässä eteenpäin. Mutta edelleen kaikki nuoriso- ja teiniporukat saavat minut ajattelemaan, että entäs jos taas joku huutaa jotain. Yritän kiertää heidät kaukaa.
Olen sairastunut masennukseen, ja väitän, että kiusaamisellakin on ollut osansa. Tosin terapia on kesken ja ollaan keskitytty ajankohtaisempiin aiheisiin, kuten työssä jaksamiseen.
Voiko olla mitään kamalampaa tunnetta kuin se ettei riitä? Minua ei ole koskaan onneksi pahoinpidelty, mutta myös sanat haavoittavat.”
VIDEO: Antti Tuisku avautuu kiusaamisesta :
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Kysely.