Tänään tulee kuluneeksi tasan 40 vuotta aikansa F1-suuruuden Gilles Villeneuven kuolemasta. Ferrarin kanadalaiskuski sai surmansa Belgian Zolderissa yhdessä lajin historian traagisimmista onnettomuuksista.
Kausi 1982 muistetaan Suomessa ennen kaikkea Keke Rosbergin maailmanmestaruudesta. Vuosi oli kuitenkin täynnä dramaattisia tapahtumia.
Ferrari menetti samana vuonna molemmat kuljettajansa, kun Villeneuven kuoleman jälkeen toinen mestarikandidaatti Didier Pironi vammautui vakavasti elokuun Saksan GP:n ulosajossa.
Kaksikosta on nyt valmisteilla yhdysvaltalaisen NBC:n tuottama dokumentti Villeneuve Pironi, joka julkaistaan myöhemmin kuluvana vuonna. Siinä äänessä on muun muassa Gilles Villeneuven perhe.
– Gilles uskoi, että äärirajoille täytyy päästä. Hänestä parasta oli pusun antaminen kaiteille, vaimo Joann Villeneuve kertoo tuoreessa haastattelussa Sky Sportsin mukaan.
Gilles Villeneuve jäi lajin historiaan hurjapäänä, joka vei autoa toisinaan tavalla, johon muut eivät uskaltautuneet.
Joann Villeneuve miehensä turmapäivänä 8. toukokuuta 1982.
Järkyttävä onnettomuus tv-kuvissa
Villeneuven kuolemaan johtanut turma tapahtui Belgian GP:n aika-ajoissa. Hän lähti viimeisten minuuttien aikana yrittämään uutta aikaa Pironin mentyä kymmenyksellä ohi keulille.
Kierros ei kuitenkaan mennyt täysin nappiin, ja insinööri Mauro Forghieri kutsui Villeneuven takaisin varikolle. Tämä kuitenkin jatkoi tapansa mukaisesti kierroksen loppuun täydellä hyökkäyksellä.
Lopussa tielle osui kierroksensa kesken jättänyt Jochen Mass, joka ehti täpärästi siirtyä pois ajolinjalta oikealle. Villeneuve oli kuitenkin jo lähtenyt ohittamaan March-autoa samalta puolelta ja osui kilpakumppanin takarenkaaseen.
Ferrari lähti ilmalentoon, kääntyi ilmassa ympäri ja rysähti korkealta maahan. Villeneuve sinkoutui ulos autostaan kypärän irrotessa päästä. Järkyttävä näky päätyi myös televisiokuviin.
Elvytysyritykset päästiin aloittamaan nopeasti, mutta lopulta niskan murtuman onnettomuudessa saanut kanadalaiskuski todettiin sairaalassa kuolleeksi 12 tuntia turman jälkeen.
F1-lääkäri Sid Watkins, joka 14 vuotta myöhemmin pelasti Mika Häkkisen hengen, oli paikalla elvyttämässä Villeneuvea.
Ferrari veti Villeneuven kuoleman jälkeen myös Pironin auton sunnuntain kisasta. Ranskalainen Pironi vammautui vakavasti jaloistaan elokuussa Saksan Hockenheimissa eikä ikinä enää palannut F1-auton rattiin.
Pahamaineinen maaefekti palasi vuonna 2022
Autourheiluliitto FISA tutki onnettomuuden taustat tarkoin. Jochen Mass vapautettiin kaikesta vastuusta turmassa, vaikka osa järkyttyneiden ihmisten kritiikistä oli tullut myös hänen päälleen. Niki Lauda kertoi mielipiteensä varsin suorasanaisesti.
– Minusta Jochen Mass ei tehnyt oikein, mutta samalla täytyy sanoa, että Villeneuve on ehkä ainoa kuski, joka lähtisi riskillä ohittamaan hitaampaa autoa täydellä kaasulla ihanteellisen ajolinjan ulkopuolelta.
FISA nosti vajaat kaksi viikkoa myöhemmin julkaistussa raportissaan esiin huolen tahmeista aika-ajorenkaista, joiden tiedettiin säilyttävän pitonsa vain yhden kierroksen ajan.
Gilles Villeneuve vuonna 1978. Hänen poikansa Jacques Villeneuve juhli maailmanmestaruutta vuonna 1997.
Huomio kiinnittyi kauden mittaan tapahtuneiden muiden onnettomuuksien myötä myös yhä enemmän maaefektiin, joka liimasi autot aerodynaamisesti tiukasti kiinni asfalttiin, mutta joka kadotessaan syöksi ne hurjiin ilmalentoihin.
Pohjalevyn tunnelien avulla toteutettu maaefekti kiellettiin lopulta kauden 1982 jälkeen sekä Formula 1:ssä että IndyCarissa. Se palautettiin keinovalikoimaan uudelleen vasta tästä kaudesta alkaen, tosin huomattavasti hienovaraisempana apukeinona.
Gilles Villeneuve ei ikinä voittanut maailmanmestaruutta, mutta jäi historiaan lajilegendana. Hän oli parhaalla kaudellaan 1979 MM-sarjan toinen tallikaverinsa Jody Scheckterin jälkeen. Villeneuve voitti urallaan kuusi osakilpailua. Hänen poikansa Jacques Villeneuve, joka oli onnettomuuden aikaan 8-vuotias, toi lopulta perheeseen MM-tittelin vuonna 1997.
Lähteet: Sky Sports, RaceFans
