Yhdysvalloissa vetoomustuomioistuin katsoo, että presidentti Donald Trump ei voi estää hänen politiikkaansa kriittisesti suhtautuvia seuraamasta Twitter-tiliään.
Tuomioistuimen mukaan Trump on rikkonut perustuslain niin sanottua ensimmäistä lisäystä, kun hän on blokannut kriitikoita Twitterissä.
Presidentin asianajajat ovat perustelleet oikeutta blokkaamiseen muun muassa sillä, että kyseessä on Trumpin yksityinen Twitter-tili. Vetoomustuomioistuimen mukaan presidentti on kuitenkin tehnyt tilistään julkisen keskustelufoorumin, ja hän käyttää sitä hallintonsa asioiden ajamiseen. Siksi presidentti ei voi estää osaa amerikkalaisista seuraamasta tiliä ja kommentoimasta tilillä julkaistuja kirjoituksia.
Tuomioistuin luonnehtii musertaviksi todisteita siitä, että tilin todellinen luonne on virallinen.
– Koska presidentti on valinnut esiintymisareenan ja avannut vuorovaikutteisen tilan miljoonille käyttäjille ja osallistujille, hän ei voi valikoivasti sulkea ulkopuolelle näkökantoja, joiden kanssa on eri mieltä, tuomioistuin linjaa.
Päätöksestä voi valittaa korkeimpaan oikeuteen
Joukko Trumpin estämiä Twitterin käyttäjiä pyysi ensin blokkauksen purkamista. Kun pyyntöä ei huomioitu, he haastoivat presidentin oikeuteen vuonna 2017.
Muun muassa Marylandin yliopiston professori, texasilainen poliisi ja New Yorkissa asuva koomikko ovat kertoneet presidentin estäneen heiltä Twitter-tilinsä seuraamisen sen jälkeen, kun he olivat julkaisseet presidentin politiikkaa arvostelevia tviittejä.
Presidenttiä asiassa edustanut oikeusministeriö luonnehtii päätöstä pettymykseksi ja pohtii jatkotoimia. Päätöksestä on mahdollista valittaa korkeimpaan oikeuteen.
Mukana oikeusjuttua nostamassa oli myös sananvapautta puolustava Columbian yliopiston Knight-instituutti. Sen mukaan vetoomustuomioistuimen päätös voi olla merkittävä ennakkotapaus. Instituutin mukaan viranhaltijoiden sosiaalisen median tilit kuuluvat nykyään tärkeimpiin kanaviin, joilla keskustellaan hallituksen politiikasta.
– Päätös takaa, että ihmisiä ei suljeta näiden foorumien ulkopuolelle vain näkemystensä vuoksi ja että julkisen vallan käyttäjät eivät voi eristäytyä äänestäjien kritiikiltä.