Eurooppa haluaa tehdä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa oikeudenmukaisen ja pysyvän rauhan saavuttamiseksi Ukrainassa. Tämä oli Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin viesti Yhdysvaltain Ukraina-erityislähettiläälle Keith Kelloggille. Von der Leyen tapasi Kelloggin tiistaina Brysselissä.
Von der Leyenin mukaan Eurooppa on valmis tekemään enemmän Ukrainan hyväksi.
– Taloudellisesti ja sotilaallisesti Eurooppa on tuonut pöytään enemmän kuin kukaan muu. Ja me teemme vielä enemmän, von der Leyen kirjoitti viestipalvelu X:ssä tapaamisen jälkeen.
Tapaamisessa von der Leyen korosti EU:n kriittistä roolia Ukrainan talouden ja puolustuksen ylläpitämisessä. Von der Leyenin mukaan EU-maat ovat antaneet Ukrainalle 135 miljardin euron arvosta tukea.
Tästä noin 50 miljardia on aseellista tukea, mikä vastaa Yhdysvaltain aseapua Ukrainalle.
Lue myös: Venäjä jatkoi kiivaita iskuja Ukrainaan Saudi-Arabian tapaamisesta huolimatta
EU:lle on ollut tärkeää saada äänensä kuuluviin, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aloitti vuoropuhelun Venäjän kanssa konsultoimatta ensin Ukrainaa tai Eurooppaa. Venäjän ja Yhdysvaltain ulkoministerit tapaavat tänään Saudi-Arabiassa.
Kellogg vierailee Ukrainassa keskiviikkona.
Meloni skeptisenä
Maanantaina keskeisten Euroopan maiden johtajat kokoontuivat Pariisiin Ranskan presidentin Emmanuel Macronin koolle kutsumaan hätäkokoukseen. Yksi esille noussut ajatus on eurooppalaisten rauhanturvaajien lähettäminen Ukrainaan siinä tapauksessa, että neuvottelut johtavat rauhansopimukseen Ukrainassa.
Euroopan maiden kesken on kuitenkin erimielisyyttä rauhanturvaajista. Britannia ja Ruotsi ovat ilmaisseet olevansa ajatukselle avoimia, mutta esimerkiksi Saksa on ollut skeptisempi.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz sanoi maanantain kokouksen jälkeen, että keskustelu rauhanturvaajien lähettämisestä Ukrainaan on täysin ennenaikaista ja on erittäin sopimatonta, ja että sitä käydään Ukrainan pään yli.
Myös Italian pääministeri Giorgia Meloni suhtautuu epäilevästi eurooppalaisten rauhanturvajoukkojen lähettämiseen Ukrainaan, kertoi italialainen hallituslähde AFP:lle tiistaina.
Meloni sanoi maanantaina Pariisin kokouksessa, että joukkojen lähettäminen olisi monimutkaisin ja vähiten tehokas keino turvata rauha Ukrainassa, kertoo lähde AFP:lle.
Melonin mukaan on tärkeää, että Yhdysvallat ovat Ukrainaan ja Euroopan turvallisuuteen liittyvissä keskusteluissa mukana. Hän korosti, ettei eurooppalaisten kokous saisi näyttäytyä Trump-vastaisena aloitteena.
Laitaoikeistolaisella Melonilla on ollut paremmat välit Trumpiin kuin monilla muilla Euroopan johtajilla, ja hänen liittolaisensa ovat kuvailleet häntä mahdolliseksi sillanrakentajaksi Yhdysvaltain uuden hallinnon ja EU:n välillä. Italia on ollut vankasti Ukrainan tukena Venäjän hyökkäyssodan aikana.
Tanska satsaa puolustukseen
Kokouksen isännöinyt Macron sanoi sen päätyttyä, että rauhaan Ukrainassa on sisällyttävä vahvat ja uskottavat turvatakuut.
– Muuten on olemassa vaara, että aselepo päätyy Minskin sopimusten kaltaiseksi, Macron sanoi viitaten Venäjän hyökkäyssotaa edeltäneisiin epäonnistuneisiin sopimuksiin.
– Olemme vakuuttuneita siitä, että eurooppalaisten on investoitava yhdessä enemmän turvallisuuteensa ja puolustukseensa, sekä nyt että tulevaisuudessa.
Macron puhui maanantaina sekä Trumpin että Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.
Pohjoismaita ja Baltiaa Pariisin kokouksessa edusti Tanskan pääministeri Mette Frederiksen.
Tanskan hallitus aikoo satsata merkittävästi maan puolustukseen, kertoi maan yleisradioyhtiö DR maanantai-iltana. DR:n lähteiden mukaan kaavailtu puolustusrahasto olisi 50 miljardin Tanskan kruunun suuruinen, mikä vastaisi noin 6,7:ää miljardia euroa.
Tarkoituksena on varmistaa, että uudet asejärjestelmät saataisiin nopeasti käyttöön, lähteet kertovat. Tanskan hallituksen on määrä esitellä rahastoa lähipäivinä.
Asiasta uutisoi Suomessa aiemmin Yle.