Yhdysvallat on saamassa oikeuden lähettää joukkojaan tukikohtiin Panaman kanavan varrelle.
Uutistoimisto AFP:n näkemän sopimustekstin mukaan Yhdysvallat saa lähettää sotilaita Panaman tukikohtiin harjoituksia ja "muita aktiviteetteja" varten.
Yhdysvallat oli alun perin halunnut oikeuden perustaa Panamaan omia tukikohtiaan, mutta Panama torjui vaatimuksen, joka oli maassa erittäin epäsuosittu.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut toistuvasti, että Yhdysvallat aikoo ottaa takaisin haltuunsa Panaman kanavan, jonka se aikoinaan rakensi. Trump ei ole sulkenut pois sotilaallisen voiman käyttöä, mikä on herättänyt Panamassa huolta.
Panaman hallitus on pyrkinyt tasapainoilemaan vaikeassa tilanteessa omien kansalaistensa ja Yhdysvaltain paineen välissä. Torstaina Panaman presidentti Jose Raul Mulino kertoi sanoneensa Yhdysvaltain puolustusministerille Pete Hegsethille tämän Panaman-vierailulla, että Yhdysvaltain tukikohdat Panamassa ovat mahdottomia hyväksyä.
Herättää vastarintaa Panamassa
Alkuperäisessä sopimusluonnoksessa Yhdysvallat olisi saanut oikeuden perustaa tukikohtia, mutta Mulinon mukaan se olisi "sytyttänyt maan tuleen". AFP:n näkemässä uudessa sopimuksessa, jonka Hegseth ja Panaman turvallisuusministeri Frank Abrego allekirjoittivat keskiviikkona, Yhdysvallat tunnustaa Panaman itsemääräämisoikeuden. Panama myös säilyttää kaikkien tukikohtiensa hallinnan. Toisaalta Panama lupaa suostua yhdysvaltalaisjoukkojen sijoittamiseen tukikohtiin.
Yhdysvallat on jo pitkään osallistunut Panamassa sotaharjoituksiin. Yhdysvaltalaisjoukkojen pysyvä läsnäolo maassa voi kuitenkin olla hyvin epäsuosittua panamalaisten keskuudessa.
Ammattiliittojohtaja Saul Mendezin mukaan nykymuotoinenkin sopimus heikentää maan itsemääräämisoikeutta.
– Panaman hallitus on syyllistynyt maanpetokseen. He ovat pettureita ja heidät pitää tuomita, Mendez sanoi AFP:lle.
Historian painolasti
Yhdysvallat rahoitti ja rakensi Panaman kanavan, joka yhdistää Atlantin ja Tyynenmeren. Vuonna 1914 valmistuneen kanavan kautta kulkee noin viisi prosenttia maailmankaupasta ja noin 40 prosenttia Yhdysvaltain merirahdista.
Yhdysvallat ja Panama sopivat 1970-luvulla kanavan siirtämisestä Panaman hallintaan, mikä toteutui lopullisesti vuonna 1999.
Trump on sanonut haluavansa kanavan takaisin Yhdysvaltain hallintaan. Hän on valittanut Panaman veloittamista kanavamaksuista ja sanonut, että Kiinalla on liikaa vaikutusvaltaa kanavan toimintaan. Trumpin hampaisiin joutui erityisesti hongkongilaisyhtiö CK Hutchison, joka operoi satamia kanavan molemmissa päissä.
Yhdysvaltain painostuksesta Panama taivutti yhtiön myymään satamaomistuksensa yhdysvaltalaisyhtiö BlackRockille.
Panaman ja Yhdysvaltain suhteella on pitkä ja vaikea historia. Kanava-alueen pitkäaikaisen miehittämisen lisäksi Yhdysvallat teki vuonna 1989 Panamaan sotilasoperaation, jolla se syrjäytti diktaattori Manuel Noriegan. Hyökkäyksessä kuoli satoja panamalaisia.