Suomen suurlähettiläs tiivisti Nato-hakemuksen myötä yhteydenpitoaan Trumpin lähipiiriin – suorasta yhteydenotosta "jo aikaa"

Yhdysvalloista ei nykyään juuri kuule myönteistä sanottavaa, jos poliittista keskustelua seuraa. 1980-luvun republikaanipresidentti Ronald Reaganin puheissa esiintynyt loistava kaupunki kukkulan päällä näyttää kovin himmenneeltä vuonna 2024.

Presidentiksi jälleen pyrkivä Donald Trump ja konservatiivit mesoavat rikosten, huumeiden ja väkivallan riivaamista liberaalikaupungeista sekä maahan laittomasti pyrkivien invaasiosta maan etelärajalla. Liberaalien ja vasemmiston polemiikeissa puolestaan varoitetaan, että jos Trumpia ei voiteta marraskuun vaaleissa, ne jäävät Yhdysvaltain viimeisiksi vapaiksi vaaleiksi.

Molempien leirien synkimmissä puheissa välähtelee jopa sisällissodan vaara. Voiko Yhdysvallat vajota autoritaarisen hallinnon hirmuvaltaan tai sekasortoon, Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautala?

– Ajoin juuri tässä maassa 12 359 kilometriä autolla rannikolta rannikolle ja takaisin, ja ainakaan minä en nähnyt sellaista maata, joka on jonkunlaisen kuilun kynnyksellä, kertoo Hautala STT:n haastattelussa Washingtonissa.

Perheineen kesäkuussa parinkymmenen osavaltion halki ajelleen Hautalan mukaan synkistä puheista huolimatta talous kasvaa, työpaikat lisääntyvät ja inflaatiokin on saatu hillittyä. Ihmiset ovat kunnianhimoisia, työteliäitä, ahkeria ja pääosin vastuullisia, suurlähettiläs sanoo.

Lue myös: Mikko Hautala kommentoi yhteydenpitoaan Donald Trumpiin: "Kyse ei ole poliittisesta sympatiseerauksesta"

Yhteydenpito Trumpin väkeen jatkunut

Hautala herätti Suomessa huomiota sen jälkeen, kun yhdysvaltalaislehti New York Times viime vuonna kertoi hänen keskustelleen puhelimitse Donald Trumpin kanssa Suomen Nato-jäsenyyden aiheesta.

Hautala kertoo STT:n haastattelussa jatkaneensa yhteydenpitoa Trumpin lähipiiriin osana diplomaattisia tehtäviään.

– Kyllä tietysti Trumpiin ja häntä lähellä oleviin tahoihin se yhteydenpito on jatkunut koko ajan. Se alkoi välittömästi edellisten vaalien jälkeen ja on jatkunut koko ajan, ja tietysti tuosta meidän Nato-jäsenyysprosessista keväästä 2022 lähtien se on myös tiivistynyt.

Lue myös: Kommentti: Osa maailmanjohtajista valmistautuu jo taustalla Trumpin paluuseen

Hautala kertoo STT:lle, että yhteydenpito oppositiopoliitikkojen kanssa kuuluu normaaliin diplomatiaan. Tarkoituksena on yrittää kartoittaa, millainen hallinto Yhdysvaltoihin mahdollisesti syntyisi vallan vaihtuessa ja mitä se tietäisi Suomen kannalta.

– On ihan selvää, että demokraattisissa maissa kun valta vaihtuu ja liikkuu eri puolueilta toisille, niin diplomatiassa tietysti pidetään koko ajan yhteyttä myös siihen kulloiseenkin oppositioon, joka saattaa taas seuraavien vaalien jälkeen olla vallassa. Se on ihan normaalia toimintaa.

Hautala ei avaa tarkemmin STT:lle yhteydenottojen yksityiskohtia, mutta kertoo, että edellisestä suorasta keskustelusta Trumpin kanssa "on kyllä jo aikaa".

Trumpin ex-neuvonantaja: "Jos Trump valitaan uudelleen, hän vetää Yhdysvallat pois Natosta."

Lue myös: Onko Nato-maita Venäjällä pelotellut Trump oikeassa ja voiko USA lähteä Natosta? Suurlähettiläs vastaa MTV:lle

"Trump näkee Naton arvon"

STT keskusteli suurlähettilään kanssa tämän residenssillä Washingtonissa juuri päättyneen Nato-huippukokouksen jälkeen. Virallisesti kokouksen pääteemana oli jälleen Ukrainan tukeminen, mutta epävirallisesti ykkösteemana oli presidentti Joe Bidenin ikä ja kyky voittaa vaalit Trumpia vastaan.

Natosta kriittisesti puhuneen Trumpin paluu Valkoiseen taloon tietäisi uutta epävarmuuden aikaa sotilasliitolle. Uskooko suurlähettiläs, että Yhdysvallat kääntäisi selkänsä Natolle, jos Trump voittaa vaalit?

– Minusta aika laajasti on toistaiseksi vaaka sillä puolella, että republikaanit ja myöskin Trump näkevät Naton arvon. Siinä puolueessa on myös toisenlaisia ääniä, jotka suhtautuvat Natoon negatiivisesti, mutta kyllä minusta republikaaneissa se painopiste on kuitenkin suunnassa, joka näkee sen Naton arvon.

Hautalan mukaan vuosikymmenten varrella rakennettu liittolaisten verkosto on Yhdysvaltojen tärkein voimavara kilpailussa Kiinaa ja Venäjää vastaan, eikä maa ole siitä hevin luopumassa.

– Se liittolaisjärjestelmä on Yhdysvalloille se kaikkein tärkein asymmetrinen etu, joka heillä on suhteessa Kiinaan ja Venäjään. Niillähän ei ole mitään tällaista globaalia liittolaisjärjestelmää, joka Yhdysvalloilla on.

Sellainen politiikka, joka ryhtyisi murentamaan tätä Yhdysvaltain massiivista etua, olisi Hautalan mukaan "järjenvastaista".

Trump kommentoi Nato-puheitaan.

Lue myös: Näin presidentti Stubb suoriutui Fox Newsin haastattelussa – kehui Trumpia

Konservatiivit kehuvat Suomea

Suurlähettiläs odottaa silti näkevänsä muutoksia Yhdysvaltain Nato-politiikassa ja ulkopolitiikassa, jos valta maassa vaihtuu. Euroopan suunnalla Trumpin johtama Yhdysvallat katsoisi entistä enemmän maakohtaisesti asioita, mikä tarkoittaisi sitä, että bilateraalisten suhteiden merkitys kasvaisi.

– Tiedämme aika hyvin, että republikaanipuolella ja varsinkin Trumpin lähellä suhtautuminen Euroopan unioniin on aika kriittinen, noin diplomaattisesti sanottuna. Sen sijaan monien Euroopan maiden kanssa yhteistyötä kyllä haetaan ja arvostetaan, Hautala sanoo.

Trumpin hallinnon laskelmissa paremmassa asemassa olisivat Hautalan mukaan maat, joilla on annettavaa esimerkiksi puolustuksellisesti tai teknologisesti. Siihen kerhoon näyttävät kuuluvan Suomi ja Ruotsi.

Nato-kokouksessa yksi presidentti Alexander Stubbin hokemista oli se, että Suomi on "turvallisuuden tuottaja, ei sen kuluttaja". Tämä viesti näyttää menneen läpi myös yhdysvaltalaisten konservatiivien keskuudessa. Arvovaltainen konservatiivien ajatushautomo ja Trumpin lähipiiriin kytkeytyvä Heritage Foundation julkaisi Naton huippukokouksen kynnyksellä raportin, jossa Suomea ja Ruotsia ylistettiin Naton mallijäseninä.

– Se kertoo siitä, että olemme onnistuneet, sanoo Hautala Heritagen kehuista kysyttäessä.

Hautala uskoo, että Trumpin toisella kaudella paine kuitenkin kasvaisi monia muita Euroopan maita ja Kanadaa kohtaan, jotta näiden puolustusmenot saataisiin hilattua Naton odottamalle vähimmäistasolle eli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Puolustushankinnoista puhuttaessa Hautala esittää, että Euroopan pitäisi katkoa riippuvuuttaan Yhdysvaltain aseteollisuudesta siitä riippumatta, kuka istuu Valkoisessa talossa. Nykyisellään leijonanosa Euroopan asehankintamenoista valuu Yhdysvaltain aseteollisuudelle.

– Kun kerran puolustusmenot kasvavat, ja minä sinänsä uskon, että tulevina vuosina se keskustelu siirtyy siitä kahdesta prosentista ylöspäin, niin on yhteiskunnallisesti aika mahdoton ajatus, että yhä isompi osa siitä kansantuotteesta menee puolustukseen ja se sitten kaikki lähtee Amerikkaan. Kyllähän sitä täytyy jäädä kotimaihin ja Euroopan teollisuuteen ja talouteen.

Lue myös: Donald Trump kritisoi Arizonan aborttipäätöstä ja aiheutti puolueessa hämmennystä

"Projekti 2025" jakaa myös republikaaneja

Viime aikoina paljon puhetta on herättänyt Heritage Foundationin Project 2025 -hanke ja siihen liittyvä 900-sivuinen opaskirja, joka sisältää seikkaperäiset suositukset seuraavalle konservatiivipresidentille siitä, miten uudistaa liittovaltion rakenteita ajamaan konservatiivien etuja.

Opaskirja sisältää paljon perinteisiä äärikonservatiivien kantoja kuten valtion palvelujen leikkaamista ja sääntelyjen purkua, mutta mukana on myös huomattavan radikaaleja ehdotuksia kuten kymmenientuhansien liittovaltion työntekijöiden korvaaminen puolueen lojalisteilla. Mukana on myös kristittyjen nationalistien ajamia ajatuksia kuten pornon täyskielto ja aborttipillerien myyntiluvan peruminen.

– Siitä Projekti 25:stä on myös republikaanien sisällä aika erilaisia ja hyvin ristiriitaisia arvioita. Osa heistä katsoo, että tämä on tämmöistä päiväunta ja kommentoi sitä aika negatiivisesti. Osa on toki myönteisempiä, kertoo Hautala.

Project 2025 -hanke juontaa juurensa Donald Trumpin ensimmäisen kauden sekasortoon ja epäonnistuneisiin lakihankkeisiin. Monet kovan linjan konservatiivit pettyivät siihen, kuinka vähän lopulta saatiin aikaiseksi. Opaskirjan suosituksia noudattamalla seuraava republikaanipresidentti saisi rakettilähdön kaudelleen, kirjassa kerrotaan.

– Republikaanien konservatiivisiipi katsoi, että Trump ei edellisellä kerralla ollut valmistautunut eikä hänellä ollut ohjelmaa, ja sitä jouduttiin ikään kuin pystymetsästä säveltämään, eikä tulos sitten ollut kaikin puolin hyvä, Hautala sanoo.

Suurlähettilään mukaan julkaisu on merkittävä ikkuna yhdysvaltalaisten konservatiivien ajattelumaailmaan, mutta mikään valmis hallitusohjelma se ei ole.

Donald Trump on ottanut julkisesti etäisyyttä Projekti 2025:een sen jälkeen, kun se alkoi kerätä kielteistä huomiota mediassa. Hautalan mukaan erityisesti vaatimukset kovista aborttirajoituksista ovat Trumpille hankala kysymys, sillä ne ovat epäsuosittuja äänestäjien keskuudessa.

Kristittyjen nationalistien ja äärikonservatiivien vallankaappaukseen Hautala ei usko.

– Tämän maan poliittinen järjestelmä on perustuslaista alkaen rakennettu niin, että se estää nopeita ja kertakaikkisia muutoksia. Se tekee niistä joko hyvin hitaita ja vaikeita tai täysin mahdottomia.