Tuhannet pakenivat vankilasta Haitissa, maahan poikkeustila – video näyttää vankilan surkeat olot

Haitin hallinto on julistanut maahan poikkeustilan sekä yöllisen ulkonaliikkumiskiellon maan pääkaupunkiin Port-au-Princeen ja sitä ympäröivälle alueelle. 

Tämä tapahtui sen jälkeen kun valtaosaa pääkaupungista hallitsevat jengit olivat hyökänneet pääkaupungissa sijaitsevaan keskusvankilaan, ja tuhansittain vankeja oli päässyt vapaaksi. 

Toistakymmentä ihmistä kuoli paon yhteydessä.

Keskusvankilan 3  800 vangista vain satakunta oli edelleen vankilassa sunnuntain paon jälkeen.

Haitin hallituksen lausunnossa annettiin turvallisuusjoukoille valtuudet käyttää kaikkia lain sallimia keinoja ulkonaliikkumiskiellon rikkojia vastaan ja järjestyksen palauttamiseksi. 

Haitin hallinnon ote maasta on kuitenkin erittäin heiveröinen. Jengit ovat usein paremmin aseistettuja kuin poliisit eivätkä poliisit uskalla liikkua vapaasti monillakaan alueilla.

Haitin pääministeri Ariel Henry oli viime viikolla vierailulla Keniassa keskustelemassa Haitin YK-vetoisesta poliisioperaatiosta, jota Kenian on määrä johtaa. 

Viikonloppuna ei ollut varmaa, oliko pääministeri jo palannut Haitiin. Määräykset poikkeustilasta ja ulkonaliikkumiskiellosta allekirjoitti häntä sijaistava talousministeri Patrick Michel Boisvert.

Pääkaupunki väkivaltaisten jengien hallussa

Haiti on kärsinyt vuosikymmenien ajan äärimmäisestä köyhyydestä, väkivallasta, poliittisesta epävakaudesta sekä toistuvista luonnonkatastrofeista

Presidentti Jovenel Moisen salamurha vuonna 2021 syöksi maan yhä syvempään kaaokseen. 

Haitin hallitus on pitkälti menettänyt otteen maansa pääkaupungista. Arvioiden mukaan Port-au-Princestä jopa 80 prosenttia olisi tällä hetkellä käytännössä väkivaltaisten jengien hallussa.

Jengit ovat suoraan kertoneet, että ne haluavat syöstä pääministeri Henryn vallasta.

Haitilla ei ole pidetty vaaleja vuoden 2016 jälkeen eikä maalla ole ollut myöskään presidenttiä Moisen murhan jälkeen.

Lue myös: Vuoden 1973 sotilasvallankaappaus kummittelee yhä Chilen politiikan taustalla, arvioi 50 vuotta sitten Suomeen paennut Adrian Soto

Lue myös: Guatemalan syyttäjänvirasto vaatii presidentinvaalien tuloksen mitätöimistä