Ukrainan sodassa tuhoutunut venäläinen panssarivaunu saapuu nähtäville Helsinkiin Kansalaistorille, kertovat Ukrainaa tukevat yhdistykset tiedotteessaan.
Kyse on T-72B3-taistelupanssarivaunusta, joita Venäjä on suurhyökkäyksensä aikana menettänyt vahvistetusti 350 kappaletta. Luvussa ovat mukana sekä tuhoutuneet, vaurioituneet, hylätyt että Ukrainan sotasaaliiksi jääneet vaunut.
Virosta Helsinkiin saapuvassa yksilö on vaurioitunut usealla eri tavalla. Siinä on jälkiä sekä ampumisesta että palamisesta.
Kranaatti-iskun epäillään olleen vaunulle viimeinen niitti, kertoo Projektin koordinaattori Pinja Multala Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry:stä STT:lle.
Kyseinen vaunu osallistui 24. helmikuuta alkaneeseen Venäjän suurhyökkäyksen alkuvaiheeseen. Tankki tuhottiin tiettävästi lähellä Ukrainan pääkaupunki Kiovaa viime maaliskuussa.
Panssarivaunu on esillä Helsingissä perjantaista 17. marraskuuta alkaen joulukuun 7. päivään saakka.
Iso osa kalustosta tuhoutunut
Venäjä on menettänyt sodan aikana valtavan määrän panssarikalustoa, joista huomattavan osan sodan alkuvaiheessa.
Ukrainan tehokkaan panssarintorjunnan lisäksi Venäjän iso ongelma on ollut, että se on käyttänyt panssareitaan omien ohjeidensakin vastaisesti.
Alla olevalla videolla on yksi esimerkki maaliskuulta 2022, jolloin venäläisvaunut yrittivät edetä sumpussa ilman näkyvää muiden aselajien tukea.
0:44
Sumpussa ajavat venäläispanssarit joutuvat Ukrainan julkaisemalla videolla tulituksen kohteeksi.
T-72:sta on päivitetty monta kertaa
Ensimmäiset T-72-sarjan panssarivaunut otettiin käyttöön jo vuonna 1973. Suomi hankki niitä vuodesta 1984 lähtien.
Helsinkiin näytille tulevaa vaunua parempikuntoisen T-72-sarjan tankin voi nähdä Suomessa esimerkiksi Parolan panssarimuseossa.
Huomioitavaa kuitenkin on, että esimerkiksi alkuperäisen T-72-tankin, Suomen puolustusvoimien käyttämän T72M1-panssarin ja Helsinkiin saapuvan T-72B3-vaunun välillä on olennaisia eroja.
Venäjälläkin on ollut käytössään useita eri versioita T-72-tankista. Panssari-lehdessä kirjoittamassaan artikkelissa Suomen panssariprikaatin entinen komentaja Pekka Toveri listasi T-72B3-tankin Venäjän "kohtuullisen nykyaikaisiin" vaunuihin.
Venäjän armeija otti käyttöönsä ensimmäiset B3-päivitetyt T-72:t vuonna 2013. Julkisten tietojen mukaan Venäjä on päivittänyt vuoteen 2020 mennessä yli 500 T-72-tankkia B3-standardiin.
T-72B3-tankissa paranneltua aiempaan T-72B-versioon nähden ovat esimerkiksi tähtäimet, automaattilataaja, reaktiivipanssari ja moottori.
Venäjän T-72-vaunujen päivitysrumbassa perässä pysymistä hankaloittaa se, että T-72B3-tankistakin on oma päivitysversionsa, josta käytetään vaihtelevia nimiä, kuten T-72B3M ja T-72B3 malli 2016.
Kaikissa T-72-vaunuissa on sileäputkinen 125 millinen tykki, joskin eri T-72-tankeissa on tykin eri versioita, minkä lisäksi ammukset ovat vuosikymmenten varrella parantuneet.
Tankin mukana kulkee yhteensä 45 tykinammusta, jotka ladataan automaatilla. Lisäksi tankissa on kaksi konekivääriä, joista toinen on tarkoitettu ilmatorjuntaan.
Lue myös: Venäjän tankkitappiolukujen läpivalaisu paljastaa Venäjän armeijan "modernisoinnin" olleen Kremlin satu
Venäjä on menettänyt Ukrainassa valtavan määrän panssarivaunuja.
Räjähdysherkät ammukset
T-72-tankkeja ja muita venäläisvaunuja on kritisoitu siitä, että osuman saadessaan niiden ammukset saattavat räjähtää, mistä seuraa katastrofaalista jälkeä. Ukrainan sodan aikana onkin nähty lukuisia kuvia T-sarjan venäläisvaunuista, joista on irronnut torni ammusten räjähdysten seurauksena.
Ammusten räjähtämisen keskeinen ongelma on, että jos ja kun se tapahtuu yllättäen, ei panssarivaunun kolmihenkisellä miehistöllä käytännössä ole mahdollisuuksia selviytyä siitä. Moderneissa länsivaunuissa vastaavaa ongelmaa ei samalla tavalla ole, sillä ammukset on suojattu paremmin.
Alla olevalla videolla panssariasiantuntija Olli Dahl selittää venäläisvaunujen ammusongelman seikkaperäisesti.
0:33
Panssariasiantuntija kertoo yksityiskohtaiseksi, miksi kuolettava ominaisuus pamauttaa venäläisten panssarivaunujen tornit ilmaan. Toisin kuin videon tekstissä lukee, on asiantuntija Olli Dahl, eikä Simo Hautala.