Asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharjun mielestä kaikkien kannattaisi harkita avioehtoa tai vähintäänkin tiedostaa, mitä avio-oikeus tarkoittaa.
”Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen”, todetaan avioliittolaissa lähes runollisesti.
Avio-oikeus tarkoittaa yksinkertaisuudessaan oikeutta saada omaisuuden osituksessa puolet puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä, jollei muuta ole sovittu tai määrätty.
Se, millä muutoin asiasta voisi käytännössä sopia, on laatia avioehto.
– Avioehto vaikuttaa puolisoiden omaisuuden jakamiseen avioliiton päättyessä. Avioliittohan päättyy aina joko avioeroon tai puolison kuolemaan, Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju kertoo.
Avioehto ei siis vaikuta varsinaisesti mitenkään itse avioliiton aikana, vaan sen olemassaololla on merkitystä vasta avioliiton päättyessä.
Millaisissa tilanteissa avioehdon laatimista kannattaa harkita, miten se käytännössä tehdään ja millaisista asioista siinä voidaan sopia?
Lue myös: Mitä järkeä on mennä naimisiin? Avioliiton edut voivat yllättää: "Jokainen liitto päättyy ennemmin tai myöhemmin"
Millaisessa tapauksessa avioehto kannattaa laatia?
Avioehtosopimuksen rekisteröinti
- Avioehtosopimus täytyy tehdä kirjallisesti, päivätä ja allekirjoittaa.
- Kahden esteettömän henkilön täytyy todistaa puolisoiden allekirjoitukset oikeiksi.
- Alkuperäinen dokumentti allekirjoituksineen tulee toimittaa Digi- ja väestötietovirastoon. Jos sopimusta ei rekisteröidä virastoon, se ei ole voimassa oleva.
Lähde: Digi- ja väestötietovirasto
Tv-sarjoissa ja elokuvissa avioehto on yleensä yhdistetty onnenonkijoihin ja miljoonaomaisuuksiin. Millaisissa tilanteissa avioehto kannattaisi käytännössä laatia?
– Mielestäni kaikkien kannattaisi harkita sitä ja ainakin ottaa selvää, mitä tarkoittaa, jos sellaista ei laadi, Räihä-Mäntyharju toteaa.
Otettuaan asioista selvää voi harkita, onko se itselleen tarpeellinen.
Räihä-Mäntyharjun mukaan tänä päivänä yksi yleinen tilanne avioehdon laatimiseen on esimerkiksi se, että puolisot yksinkertaisesti haluavat pitää selkeästi omat omaisuutensa erillään.
– Joskus siihen on tietysti syynä isot varallisuuserot avioliittoon mennessä.
Yksi tyypillinen joukko avioehdon laatijoissa ovat myös yrittäjät.
– Vähintään sen yritystoiminnan sulkeminen avio-oikeuden ulkopuolelle. Tässä tapauksessa esimerkiksi avioeron sattuessa ei tarvitsisi jakaa yrityksestään mitään puolisolle.
Lue myös: Avioehtosopimusta ei enää pidetä epäluottamuslauseena – "Se on vähän kuin autovakuutus"
Avioehdon toteutuminen kuoleman sattuessa
Yksi yleinen syy avioehdolle on Räihä-Mäntyharjun mukaan myös se, että puolisoilla on omat perilliset tai että perilliset eivät ole ainakaan kaikilta osin yhteiset.
– Silloin yleensä halutaan, että kummankin omaisuus menee kuoleman tapahtuessa omille perillisille, eikä mitään jakoa tehdä puolisoiden kesken. Tällaiset uusperhekuviot ovat hyvin tyypillisiä tilanteita, joissa avioehto tänä päivänä tehdään, Räihä-Mäntyharju kertoo.
Syyt laatia avioehto ovat yleensä hyvin käytännöllisiä.
Puolison kuollessa avioehto voikin selkeyttää huomattavasti omaisuuden jakoa.
– Omaisuuden jako eli ositus täytyy joka tapauksessa toimittaa avioliiton päätyttyä, vaikka sitten puolisoiden kuolinpesien kesken. Jos on avioehto, jossa avio-oikeus on suljettu täysin pois, mitään jakoa ei tehdä, vaan kumpikin puoliso pitää oman omaisuutensa.
Lue myös: Perintöriidat ovat yleistyneet huomattavasti – asianajaja paljastaa, mistä suomalaiset kinastelevat: "Silloin se riita on valmis"
Avioehto kokonaan tai vain osittain avio-oikeuden poissulkevana
Räihä-Mäntyharju kertoo, että avioehdon voi laatia poissulkemaan avio-oikeuden puolison omaisuuteen joko kokonaan tai vain tietyin osin.
– Avioehdolla voi sulkea pois esimerkiksi kesämökkikiinteistön tai erikseen mainita, että lahjaksi tai perinnöksi saatu omaisuus on suljettu pois avio-oikeuden piiristä.
Avioehdon ei ole pakko rajoittaa avio-oikeutta täysin, vaan siinä voi määritellä, mitkä osa-alueet jäävät avio-oikeuden ulkopuolelle.
Näin laadittu avioehto pätee siis siinä vain erikseen mainittuihin osa-alueisiin.
– Avioehdon ei tarvitse olla mustavalkoinen, vaan voi miettiä erilaisia vaihtoehtoja siltä väliltä.
Avioehto voi sulkea avio-oikeuden ulkopuolelle esimerkiksi ennen avioliittoa hankitun omaisuuden tai vaikkapa nimenomaan avioliiton aikana hankitun.
Avioehdossa voi myös määritellä, onko se voimassa joka tapauksessa avioliiton päättyessä vai esimerkiksi ainoastaan avioerotilanteessa.
Lue myös: Neljä vuotta yhdessä eikä poikaystävä ole kosinut – onko toivoa? Tätä mieltä on lukijaraati: "Asiasta pitäisi keskustella"
Ei enää tabu
Räihä-Mäntyharjun mukaan pääosassa Suomessa solmituissa avioliitoissa avioehtoa ei laadita, mutta niiden laatiminen on kuitenkin yleistynyt.
– Herkemmin niitä tänä päivänä tehdään ja tiedostetaan asia. Avioehtosopimuksella ei ole enää ehkä sellaista leimaa, että se olisi epäluottamuslause toista kohtaa.
Vaikka avioehtoa saatetaan yhä jossain määrin ajatella negatiivissävytteisesti, oli "vastustus" aikaisemmin Räihä-Mäntyharjun mukaan suurempaa.
– Nykyään näistä asioista pystytään keskustelemaan avoimemmin ja jos ei pystytä, niin sanoisin, että kannattaa ehkä vielä vähän harkita avioliiton solmimista, Räihä-Mäntyharju toteaa muistuttaen, että taloudesta puhuminen on kuitenkin tärkeää.
Se, että keskustelun päätteeksi tultaisiin tulokseen, ettei avioehtoa tarvita, on Räihä-Mäntyharjun mukaan täysin ok. Siinä tapauksessa pitää vain tiedostaa, mitä avio-oikeus toteutuessaan konkreettisesti tarkoittaa.
Lue myös: Onko tämä asiakirja hoidettu kuntoon? Monta syytä, miksi kannattaa – "Henkivakuutuksen ohella ainoa tapa turvata avopuolison asema"
Lue myös: Häät tulossa ja ahdistaa? Psykologit selittävät ilmiötä: "Sellainen sitoutuminen voi tuntua ylivoimaiselta"
Katso myös: Alttarille astelee yhä harvempi – onko avioliitossa järkeä?
6:20
Uutisaamussa keskusteltiin siitä, mikä on avioliiton merkitys nykypäivänä ja mitä hyötyä naimisiin menosta käytännössä on. Vieraana sosiologian professori Marika Jalovaara Turun yliopistosta.