Nännejä on isoja, pieniä, karvaisia, vähemmän karvaisia, nystyräisiä, sileämpiä ja kaikkea siltä väliltä. Variaatioita on niin paljon, että on turha murehtia olevansa jotenkin epänormaali. Oma normaali kannattaa kuitenkin tuntea, sillä muutoksia sillä saralla voi olla syytä tutkia lääkärissä.
Women’s Health listasi kahdeksan sellaista nännien ominaisuutta, joiden sisällä naiset eroavat toisistaan hyvinkin paljon. Usein muutokset ovat normaaleja ja liittyvät esimerkiksi ikääntymiseen, raskauteen tai imetykseen, mutta joskus kyse voi olla hormonaalisesta epätasapainosta tai vakavammissa tapauksissa jopa syövästä.
Katso jutun alussa olevalta videolta, miten vaarallisen patin erottaa muutenkin muhkuraisista rinnoista.
1. Suuntautuneisuus
Kuten napa, nännikin voi olla sisäänpäin kääntynyt tai ulospäin suuntautunut. Sisäänvetäytynyt nänni tulee usein esille murrosiässä, eikä siitä sinänsä ole haittaa kuin ehkä imetyksessä. Jos nainen itse kokee nännin sisäänpäin kääntyneisyyden esteettisesti häiritseväksi, ominaisuutta on mahdollista muuttaa kirurgisesti.
Mikäli nänni on aikaisemmin ollut ulospäin suuntautunut ja vetäytyy yhtäkkiä aikuisiällä sisään – mahdollisesti vain toisessa rinnassa –, on syytä käydä lääkärissä. Vakavimmillaan kyse voi olla esimerkiksi nännin alaisesta kasvaimesta.
2. Karvaisuus
Nänneissä on karvoja, joiden väri, paksuus ja tekstuuri vaihtelevat ihmisesä riippuen. Jotkut eivät edes huomaa niitä, jotkut kokevat tarvetta ajaa tai nyppiä niitä pois. Raskauden aikaiset hormonaaliset muutokset voivat tehdä nännikarvoistakin runsaampia ja näkyvämpiä.
3. Nännipihan koko
Usein isorintaisilla on myös isommat nännipihat. Kokoa voivat suurentaa myös raskaus- ja imetysaika. Nännipihoihinsa tyytymättömillekin on olemassa nännipihojen korjausleikkauksia.
Jokaisella on omanlaisensa nännit.
4. Nännien määrä
Nännejä voi olla enemmän kuin kaksi. Jos rinnan alla on pieni näppylä, kaikki eivät välttämättä edes tajua, että se onkin ylimääräinen nänni. Ylimääräisestä nännistä ei ole haittaa, eikä siitä esimerkiksi ole imettämiseen.
5. Venyminen
Sen jälkeen, kun nännejä on käytetty lapsen ruokkimiseen, joidenkin naisten nännipäät kasvavat leveyttä ja pituutta. Tilanne saatetaan kokea häiritseväksi esimerkiksi silloin, jos omat rinnat ovat muuten pienet. Terveyden kannalta tällaisesta muutoksesta ei kuitenkaan ole mitään haittaa.
6. Vuoto
Nännien perimmäinen biologinen tarkoitus on lapsen ruokkiminen. Joillakin naisilla maitoa alkaa tihkua rinnoista jo raskausaikana. Maitovuotoa voi tulla myös esimerkiksi masennuslääkkeistä, antihistamiineista tai jopa e-pillereistä johtuen.
Raskaus- ja imetysaika muuttavat nännejä.
Lääkäriin on syytä mennä, jos oire on uusi eikä nainen ole synnyttänyt. Myös maidon vuotaminen miehen, lapsen tai murrosikäisen rinnoista pitää aina tutkia. Tutkimukset ovat niin ikään tarpeen aina, kun erite ei ole maitomaista vaan veristä.
Muita huolestuttavia merkkejä ovat eritteen jatkuva valuminen, kellertävyys, pahanhajuisuus sekä samanaikainen kipu, särky, kyhmy tai muu poikkeavuus rinnassa.
7. Sivuille osoittaminen
Kaikkien nännit eivät osoita suoraan eteen vaan sivuille. Kyseessä on perinnöllinen ominaisuus, jota esimerkiksi rintaimplantit voivat korostaa. Ikääntymisen tai suuren painonvaihtelun myötä nännit voivat alkaa osoittaa myös alaspäin.
8. Pahkuraisuus
Itse nänni ei ole ainoa ”pullistuma” rinnassa. Nännipihalla näkyviä pieniä nystyröitä kutsutaan Montgomeryn rauhasiksi. Ne öljyävät nännipihaa, mistä on hyötyä erityisesti imetyksen aikana. Joillakin naisilla Montgomeryn rauhaset voivat korostua hyvinkin paljon.
Lähteet: Women’s Health, Terveyskirjasto