Metsässä liikkuessaan huomaa usein maassa eläinten jätöksiä. Jätöksiä on luonnossa jos jonkinlaisia, ja välillä on hankala tietää mistä otuksesta mikäkin uloste on peräisin.
MTV Uutiset laati videon muodossa kakkavisan, jossa voit arvata kahdeksan kuvan perusteella mistä nisäkkäästä jätökset ovat peräisin. Nisäkkäät ovat karhu, hirvi, peura, susi, kettu, mäyrä, jänis ja rotta, joiden jätökset pitäisi yrittää tunnistaa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon ylikonservaattori Ari Puolakoski kertoo, miltä eri eläinten uloste näyttää, ja miten ne voisi tunnistaa.
Tee kuitenkin testi ensin katsomalla video!
Mistä eläinten ulosteet voi tunnistaa?
Puolakosken mukaan esimerkiksi karhun uloste voi olla vuodenaikaan nähden erinäköistä.
– Karhu syö syksyllä paljon marjoja, jotka voi erottaa ulosteesta hyvin. Keväällä talviunien jälkeen karhu yrittää saada saalikseen esimerkiksi hirvenvasan, jolloin sen uloste on syksyyn verrattuna hyvinkin erilaista, Puolakoski kertoo.
Suden ja ketun uloste voivat näyttää kuvassa melko samanlaisilta, mutta Puolakosken mukaan koko on paras keino erottaa ne toisistaan.
– Suden uloste on ketun ulostetta kookkaampaa, halkaisijaltaan kahdesta kolmeen senttimetri, ja susi ulostaa myös isomman määrän kerralla kettuun verrattuna, Puolakoski selventää.
– Suden uloste eroaa koiran ulosteesta siten, että yleensä siitä erottuu karvoja ja pieniä luunpaloja. Susi todella hyödyntää kaiken, mistä se vain saa energiaa.
Eri kokoisia papanoita
Monelle voi tuottaa hankaluuksia erottaa hirven ja peuran uloste toisistaan. Hyvä nyrkkisääntö on, että hirven ulosteet ovat suurempikokoisia.
– Hirven papanat ovat suurempia kuin peuran, ja ne ovat enemmän pitkulaisen mallisia, Puolakoski sanoo.
Sekä hirven että peuran ulosteen ulkonäkö vaihtelee vuodenajan ja eläinten syömän ravinnon mukaan.
– Kesällä hirven ja peuran uloste saattaa olla löysää, koska ne syövät kosteampaa ravintoa, kuten esimerkiksi vesikasvien juuria, Puolakoski selventää.
Jotkut saattavat sekoittaa myös jäniksen papanat peuran papanoihin, mutta parhaiten ne erottaa Puolakosken mukaan koosta.
– Jäniksen papanat ovat halkaisijaltaan noin sentistä puoleentoista, ja niitä ei esiinny luonnossa kovinkaan usein isoina ryppäinä, kuten peurojen ulostekasoja.
Mäyrällä ulkovessa
Mäyrän uloste on kenties monille vieras, ja vaikka niihin olisi luonnossa törmännytkin, ei sen tunnistaminen välttämättä ole helppoa.
– Mäyrälle on tyypillistä, että sillä on niin sanotusti ulkovessa pesän ulkopuolella, Puolakoski kertoo.
Mäyrä on kaikkiruokainen, joten sen ulosteen ulkonäkö voi vaihdella paljonkin.
– Mäyrän jätöksissä voi olla viljaa ja marjoja, esimerkiksi ohraa, pihalajanmarjoja ja puolukoita.