Entinen SM-liigavalmentaja Pasi Kaukoranta haastatteli tutkimuksessaan potkut saaneita valmentajia selvittääkseen irtisanomisiin johtaneita syitä.
Helmikuussa 2016 Porin Ässien apuvalmentaja Pasi Kaukoranta sai kutsun seuran toimistoon. Viesti oli selvä. Kaukoranta ja päävalmentaja Pekka Rautakallio saisivat potkut.
Itse koettu erottaminen oli kimmokkeena, kun Kaukoranta alkoi pohtia valmentajien potkujen syitä syvällisemmin. Hän haastatteli yhteensä kahtakymmentä potkut saanutta valmentajaa, joista kymmenen valmensi jääkiekkoliigassa, viisi oli jalkapallovalmentajia ja viisi pesäpalloluotseja.
– Rupesin miettimään syitä. Tosiasia on se, että kun valmentajia erotetaan, kaksi tai kolme kertaa kymmenestä, joukkueen peli alkaa parantua ja joukkue voittaa. Suurin osa potkuista menee päin mäntyä.
LUE MYÖS: Kommentti: SM-liigaseurojen päävalmentajien potkusirkus ällöttää – yksi ammattiryhmä väistää vastuunsa
Valmentajien erottaminen ei auttanut kauden 2015–2016 Ässiäkään. Potkujen aikaan kuuden pisteen päässä pudotuspeliviivasta ollut joukkue jäi runkosarjan sijalle 12. Eroa pudotuspeliviivaan jäi samaiset kuusi pistettä.
Kaukoranta ei halua puida omia potkujaan tarkemmin. Yleisesti hän linjaa, että valmentaja erotetaan joko pelillisten syiden tai seuran sisäisten valtataisteluiden vuoksi.
– Rupesin miettimään, miten valmentajat voisivat vaikuttaa siihen, että he eivät saisi potkuja. Tästä ei ole puhuttu tai tehty tutkimuksia, Kaukoranta sanoo.
Kaukoranta toivoo, että tutkimuksen tuloksia voitaisiin hyödyntää valmentajakoulutuksissa.
– Olisi työkalu valmentajalle, joka aloittaa uuden projektin. Näin he tietäisivät, että nämä asiat, kun laitan kuntoon, homma toimii.
Pekka Kangasalusta on viimeisin Liiga-seuran erottama päävalmentaja. Mikkelin Jukururit antoi Kangasalustalle potkut maanantaina.
Vuorovaikutus pelaajien kanssa ykkösasia
Kaukoranta kertoo, että keskusteluissa potkittujen valmentajien kanssa nousi esiin kymmenen yhteistä tekijää, jotka ovat vaikuttaneet valmentajien potkuihin. Tärkeimmäksi tekijäksi nousi vuorovaikutus pelaajien ja valmentajien välillä.
– Jos vuorovaikutus ja henkinen valmennus ovat kunnossa, se on 50 prosenttia kokonaisuudesta. Sitä ei aina tiedosteta, kun puhutaan vain siitä, onko riittävän hyviä pelaajia, Kaukoranta sanoo.
– Jos hävitään, koska joukkueella on huonommat pelaajat tai fysiikkavalmentaja ei ole hoitanut hommiaan ja joukkue ei ole kunnossa, se on eri asia. Mutta on tärkeää, että ei hävittäisi, koska valmentaja on munannut vuorovaikutusasioiden kanssa.
LUE MYÖS: Erotettu SM-liigaluotsi Pekka Kangasalusta avautuu ensi kertaa Jukurien ratkaisusta: "Se tuli enemmän yllätyksenä kuin lopulliset potkut"
Keskeisimmäksi tekijäksi Kaukoranta nostaa valmentajan ja kapteeniston keskusteluyhteyden toimimisen.
– Kapteenisto on ykkösjuttu. Ei valmentaja ole pukukopissa koko aikaa. Valmentajat eivät tiedä, mitä tapahtuu ja huomaa kaikkia asioita. Jos kapteenisto ei tule heti viestittämään ongelmista kopissa, siitä voi tulla erittäin iso ongelma jo viikossa tai kahdessa.
Toinen yhtä tärkeä tekijä ovat joukkueen luomat yhteiset säännöt
– Jos joku lipeää säännöistä, siellä on oma sakkojärjestelmänsä. Jos siitä joku lipeää, eikä asiaan puututa, lumipallo lähtee vyörymään ja joukkueen moraali alkaa luhistua. Tällaisia esimerkkejä on todella paljon.
Kolmantena Kaukoranta puhuu joukkueen pelitavan noudattamisesta.
– Jos et tee joukkueen pelitavan mukaisia helppoja ratkaisuja, vaan rupeat improvisoimaan, kuset joukkueen päälle ja joukkue alkaa hävitä. Jos valmentaja on munaton, eikä puutu tähän ja käy asioita läpi pelaajien kanssa, niitä alkaa tulla lisää ja aletaan hävitä pelejä.
Kaukorannan mukaan parhaassa tapauksessa pelaajat puuttuvat sooloiluun itse. Hän nostaa esimerkiksi Ässien Suomen mestaruuden 2013 voittaneen joukkueen, jossa toimi apuvalmentajana.
– Siellä sanottiin. Pelaajat puuttuivat asioihin keskenään. Jätkät sanoivat, että "älä jumalauta menetä kiekkoa siniviivan alla, pelaa syvälle".
Kaukoranta toteaa, että jos kymmenestä tekijästä kolme toteutuu, joukkue alkaa hävitä pelejä. Jos viisi toteutuu, valmentaja saa potkut heti tai viimeistään kauden jälkeen tai ainakaan se ei saa enää sopimusta.
Seurajohtajille yksi tärkeä ohje
Kuluvalla kaudella viisi Liiga-päävalmentajaa on erotettu tehtävästään. Kaukoranta kertoo, että potkujen suuri määrä oli yksi syy siihen, että hän halusi tulla julkisuuteen tutkimustulostensa kanssa.
– Mittari tuli täyteen, kun Jukurien valmentaja sai potkut.
Mikkelin Jukurit tiedotti päävalmentaja Pekka Kangasalustan potkuista maanantaina ja korvasi hänet Marko Kauppisella.
LUE MYÖS: Liiga-valmentajista joka kolmas saanut potkut – korvaajissa vain yksi superonnistuja, yksi suoriutunut edeltäjäänsäkin heikommin
Kenties eniten kohua herättänyt tapaus oli TPS:n toiminta päävalmentaja Kalle Kaskisen kanssa. Seura erotti Kaskisen kesken vieraspelimatkan jyväskyläläisessä hotellissa.
– Siinä oli se hyvä puoli, että toimitusjohtaja tuli hotellille ja kertoi asiasta kasvotusten. Ajoitus ei ollut paras mahdollinen.
Kovassa paineessa työtään tekevien valmentajien Kaukoranta sanoo olevan todella lojaaleja toisilleen erottamisen hetkellä.
– Kun valmentaja saa potkut, moni valmentaja soittaa hänelle ja ihan vain juttelee. Tukiverkosto on olemassa. En usko, että kukaan jää tämän kanssa yksin.
Seurajohtajille Kaukorannalla on tärkeä viesti.
– Malttia pitää olla. Tärkein asia on se, että seurajohtajat eivät missään tapauksessa tekisi sitä virhettä, että alkavat kommunikoida pelaajien kanssa päävalmentajien ohi.
16:12
TPS ex-luotsi Kalle Kaskinen avautui potkuistaan MTV Urheilulle viime marraskuussa.