Maahan heitetty tupakantumppi tai pieni muoviroska päätyy suurella todennäköisyydellä lähimpään vesistöön. Kulkeutumiseen tarvitaan vain seuraava sadekuuro, sanoo vs. ympäristönsuojelusuunnittelija Liisa Vainio Turun kaupungilta.
Vantaanjoen roskapuomi keväällä 2018.
Merten muovijäte lisääntyy vuosittain miljoonilla tonneilla
- Muoviroskan kertyminen meriin on merkittävä ympäristöongelma.
- Meriin päätyvä muoviroska on pitkäikäistä. Esimerkiksi tupakantumppien hajoaminen kestää jopa 15 vuotta, muovipullojen satoja vuosia.
- Arviot muoviroskan määristä maailman merissä vaihtelevat ylimmillään 150–250 miljoonaan tonniin. Valtavia muovijätepyörteitä tunnetaan maailman valtamerissä ainakin viisi.
- Määrä lisääntyy vuosittain useilla miljoonilla tonneilla. YK:n ympäristöohjelma UNEPin luku kahdeksan miljoonaa tonnia on arvioiden keskivaiheilla.
- Muovin tuotannon ja muovin määrän maailmassa arvioidaan edelleen lisääntyvän.
- Muoviroskasta kärsivät sadat merieliölajit, joille muoviroskat aiheuttavat esimerkiksi epämuodostumia ja kuolemia.
- Oma ongelmansa ovat muoveista liukenevat vahingolliset kemikaalit.
- Maalta kulkeutuvan muovin lisäksi meriä roskaavat meriliikenne sekä huvi- ja kalastusalukset.
- Suomessa yhdyskuntajätevesiin vuonna 2015 päätyi 5,5 tonnia pelkästään kosmetiikasta peräisin olevaa mikromuovia.
– Hulevedet ovat merkittävä muoviroskien kuljettaja. Moni ei tiedosta, että sadevesikaivojen vesi ei mene puhdistamolle, vaan suoraan vesistöihin, esimerkiksi Turun keskustassa Aurajokeen, Vainio kertoo.
Joista meriin päätyvät muoviroskat ovat keskeinen ympäristöongelma. Muovin määrä merissä lisääntyy useilla miljoonilla tonneilla vuodessa. Itämerenkin roskista muovia on paikoin jopa 90 prosenttia, arvioi Suomen ympäristökeskus (Syke).
Vainion mukaan meriin kulkeutuvan muovin määriä ja reittejä on Suomessa tutkittu suhteellisen vähän aikaa.
– Ehkä on ajateltu, että ongelma on muissa maissa, ei meillä, koska meillä on hyvä jätehuolto, hän sanoo.
Suomen rannoille kertyvää muoviroskaa on seurattu järjestelmällisesti vuodesta 2012 lähtien, Syke kertoo.
Puomi paljastaa kevyen ja kelluvan jätteen
Joet ovat keskeisiä muoviroskan kuljettajia, sanoo saksalainen ympäristötutkimuskeskus UFZ. Keskuksen tutkimuksessa kymmenestä eniten meriä roskaavasta joesta kahdeksan löytyi Aasiasta ja kaksi Afrikasta. Näiden jokien vesissä kulkee jopa 90 prosenttia mereen päätyvästä muovijätteestä.
Vaikka mittakaava on erilainen, kulkee myös Suomen jokivesissä merkittäviä määriä muoviroskaa. Jokien merkitystä roskan kuljettajina kartoitetaan parhaillaan Suomen, Ruotsin, Viron ja Latvian yhteisessä EU-rahoitteisessa Blastic-projektissa. Suomesta siihen osallistuvat Syke, Turun kaupunki ja Pidä Saaristo Siistinä -yhdistys.
Aurajoen roskia tutkittiin jokeen asetettujen puomien avulla viime kesänä. Tänä keväänä huhtikuussa samaa kokeiltiin Vantaanjoella, kertoo Syken erikoistutkija Outi Setälä. Tyypillisiä joista löytyviä muoveja ovat Setälän mukaan kevyet ja kelluvat jätteet kuten ruokakääreet ja juomapakkaukset, siis tavallisten ihmisten arkiset tuotteet.
– Turun keskustassa yleisin roska oli tupakantumppi. Sitten oli juomapulloja ja tölkkejä, koska oli kesäaika ja paljon ihmisiä ulkona, Setälä kertoo.
Vantaanjoella selvitetään, kulkeutuuko roska yläjuoksulta alajuoksulle vai tarttuuko se matkalla joen penkoille tai painuuko se pohjaan. Setälän mukaan puomeilla ei voida rajoittaa roskan määrää, mutta tutkimus tuo tietoa sen kulkeutumisesta.
Roskia siivotaan rannasta Länsisatamassa Helsingissä 5. elokuuta 2016.
Jokaisen toiminnalla on merkitystä
Vainion mukaan kaupungit kantavat vastuutaan vesistöjen puhtaudesta suunnitellessaan alueellista jätehuoltoa. Esimerkiksi Turku lisää aktiivisesti roskiksia asukkaiden palautteen perusteella, mutta pelkkä jätehuollon tehostaminen ei riitä.
– Jotta roskat myös päätyisivät roskiksiin, tulee ihmiset saada toimimaan vastuullisesti eli pitämään huolta asioista omalta osaltaan, Vainio sanoo.
Muovista syntyvän roskan määrää on pyritty eri maissa kitkemään esimerkiksi muovipussien saatavuuden rajoituksilla ja maksullisuudella. Ruotsi, Yhdysvallat, Ranska ja muutamat muut maat ovat kieltäneet merten roskaantumisen kannalta keskeiset kosmetiikan mikromuovit, Suomi odottaa EU:n yhteistä linjausta.
Setälän mukaan myös yksilön toiminnalla on merkitystä.
– Kyllä jokien muovimäärissä on kyse myös kansalaisten omasta toiminnasta. Laajemmin asia liittyy esimerkiksi pakkaussuunnitteluun ja muovin halpuuteen sekä helppoon saatavuuteen, Setälä kuvailee.
Muovisista juomapilleistä halutaan eroon merien muoviongelman hillitsemiseksi.
0:50
