Medvedev uhkaili iskuilla Ukrainan ja Itä-Euroopan ydinvoimaloihin – MTV seurasi sotaa

22.40: Medvedev uhkaili iskuilla Ukrainan ja Itä-Euroopan ydinvoimaloihin kostona Ukrainan väitetystä iskusta

Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev on uhkaillut iskuilla kolmeen ukrainalaiseen ydinvoimalaan ja ydinlaitoksiin Itä-Euroopassa. Tämä olisi Medvedevin mukaan kosto Ukrainan asevoimien väitetystä yrityksestä hyökätä "Nato-ohjuksin" Venäjällä sijaitsevaan Smolenskin ydinvoimalaan.

Asiasta kertovat muun muassa Ukrainska Pravda -lehti, venäläinen uutistoimisto Tass ja venäläinen Telegram-kanava Mash.

– Jos yritys hyökätä Smolenskin ydinvoimalaa vastaan Nato-ohjuksilla vahvistetaan, meidän pitäisi harkita skenaariota, jossa Venäjä iskee samanaikaisesti Etelä-Ukrainan ydinvoimalaan, Rivnen ydinvoimalaan ja Hmelnytskyin ydinvoimalaan sekä ydinlaitoksiin Itä-Euroopassa. Tässä ei ole mitään hävettävää, Medvedev on sanonut. 

Ukrainan väitetystä iskusta ei ole virallista tietoa.

19.55: Biden: Ukrainasta ei voi tulla sodan aikana Naton jäsenmaata

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin mukaan Ukrainan Nato-jäsenyys ei voi toteutua ennen kuin sota on ohi. Uutiskanava CNN:n sunnuntaina lähettämässä haastattelussa Biden sanoi, että Ukrainan ottaminen Natoon nyt merkitsisi sitä, että Nato olisi sodassa Venäjän kanssa.

Artikla 5:n mukaan Nato on sitoutunut puolustamaan jokaista hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaataan.

19.27: Virkamiesarvio: Ukrainan "harkittava strategiaansa uudelleen", jos kutsua Natoon ei saada Vilnassa

Ukrainalainen virkamies ja Ukrainan eurooppalaisen ja euroatlanttisen integraation varapääministeri Olha Stefanišynan mukaan Ukrainan täytyy "harkita strategiaansa uudelleen" ja pyrittävä saamaan lisää turvatakuita, jos sitä ei kutsuta Naton jäseneksi Vilnan huippukokouksessa.

Ukraina on toistuvasti pyytänyt Nato-jäsenyyden hakua, mutta useat sotilasliiton jäsenmaat, erityisesti Yhdysvallat, ovat olleet vastahakoisia kutsumaan Ukrainaa Nato-jäseneksi maan ollessa sotatilassa. 

Asiasta kertoo The Guardian.

17.09: Ukrainan varapuolustusministeri saattoi myöntää maan osallisuuden Krimin Kertshinsillan räjäytykseen

CNN:n mukaan Ukrainan apulaispuolustusministeri Hanna Maliar saattoi myöntää Ukrainan osallisuuden lokakuussa tapahtuneeseen Kertshinsillan räjäytykseen.

Maliar listasi Telegramissa Ukrainan saavutuksia Venäjän hyökkäyssodan aikana.

– 273 päivää sitten, (me) käynnistimme ensimmäisen iskun Krimin sillalle häiritäksemme Venäjän logistiikkaa, Kaliar kirjoitti. 

Listalla on myös Venäjän laivaston lippulaiva Moskvan upotus 451 päivää sitten ja Käärmesaaren vapauttaminen 373 päivää sitten.

CNN kertoo pyytäneensä Ukrainan asevoimilta lausuntoa sillan räjähdyksestä, mutta ei ole vielä saanut vastausta. 

16.33: Ukrainassa vieraillut Puolan presidentti korosti yhtenäisyyden tarpeellisuutta Ukrainan kanssa

Puolan presidentti Andrzej Duda painottaa yhtenäisyyden tarpeellisuutta Ukrainan kanssa. Duda vieraili tänään ukrainalaisen kollegansa Volodymyr Zelenskyin kanssa Lutskin kaupungissa Ukrainan luoteisosassa.

Puola on Ukrainan suurimpia tutkijoita sotilasliitto Natossa. Se on myös sanonut haluavansa turvatakuut Ukrainalle muilta Naton jäsenmailta.

Naton huippukokous alkaa Liettuan Vilnassa tiistaina. Ukraina on toivonut kokouksen antavan selvän merkin siitä, että siitä voisi jonakin päivänä tulla sotilasliiton jäsen.

14.14: Brittitiedustelu: Venäjän valtiollinen media ei ollut valmistautunut Wagner-kapinaan

Brittitiedustelu arvioi tuoreimmassa katsauksessaan Venäjän valtiollisen median ja valtion hyväksymän median reagointia Wagnerin kaksi viikkoa sitten tapahtuneeseen kapinaan.

Jevgeni Prigožinin johtamaan kapinointiin reagointi tapahtui brittitiedustelun mukaan kolmessa eri vaiheessa. Alkuun mediat ei olleet lainkaan valmistautuneita tilanteeseen ja esimerkiksi Venäjän valtiontelevisio pysyi perinteisessä ohjelmistossaan.

Kun kapina päättyi, mediat pyrkivät oikomaan, etteivät maan turvallisuusjoukot olleet tilanteessa passiivisia. Venäjän narratiivissa alkoi korostua presidentti Vladimir Putinin ylistys. Mediassa vahvistui näkökulma kapinan kukistamisesta ilman verenvuodatusta.

Noin viikkoa myöhemmin kapinan merkitystä alettiin vähättelemään. Myös Prigožinin mainetta pyrittiin tahraamaan. Putin esiintyy taas julkisuudessa aiempaa enemmän.

Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen tästä.

13.27: Lymanin iskujen uhriluku nousi yhdeksään

Kuolonuhrien määrä Venäjän eilisissä pommituksissa Donetskin alueen Lymanissa on noussut yhdeksään.

Asiasta kertoo The Kyiv Independent.

Iskuissa loukkaantui lisäksi 12 ihmistä.

Venäjä iski Lymaniin Smertš-raketinheittimillä lauantaina aamupäivällä. Venäläisjoukot hyökkäsivät myös Kramatorskin kaupunkiin Donetskin alueella eilen. 

9.34: Saako Sergei Shoigu kenkää? ISW: Venäjällä saatetaan olla tekemässä päätöstä puolustusministeri Shoigun korvaamisesta

Wagner-palkkasotilasyhtiön juhannuskapina voi edelleen aikaansaada muutoksia Venäjän sotilasjohdossa, arvioi Institute for the Study of War (ISW) -ajatushautomo. ISW:n seuraaman merkittävän venäläisen sotabloggaajan mukaan Venäjällä saatetaan olla tekemässä päätöstä puolustusministeri Sergei Shoigun korvaamisesta.

ISW arvioi, että Venäjä pyrkinee myös varmistamaan, että sillä on määräysvalta Wagnerin johtajistoon ja taistelijoihin Afrikassa ja Lähi-idässä.

Kapinan vaikutukset Wagneriin ja sen johtajaan Jevgeni Prigozhiniin säilyvät epäselvinä, mutta Ukrainalle kapinasta on ISW:n mukaan ollut hyötyä.

9.23: Ukraina: Venäjä menetti päivässä 600 sotilasta

Ukraina väittää Venäjän menettäneen arviolta 600 sotilasta viimeisen vuorokauden aikana.

Venäjän päiväkohtaisiksi kalustotappioiksi Ukraina listaa muun muassa neljä panssarivaunua, 11 panssariajoneuvoa, 20 tykkiä ja seitsemän raketinheitintä.

Lukuja ei ole vahvistettu, eikä Venäjä ole juuri tappioitaan kommentoinut. Myös Ukraina julkaisee tietoja omista menetyksistään harvakseltaan.

Sotilasasiantuntijoiden, ajatushautomoiden ja länsiarvioiden laskelmat Venäjän kärsimistä miehistötappioista ovat pitkin sotaa olleet pääosin samansuuntaisia kuin Ukrainan luvut.

Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.

9.10: ISW: Putin on "kykenemätön tai epätoivoinen"

Wagner-palkkasotilasryhmä siirtyy Valko-Venäjälle lepojakson jälkeen, väittää Wagner-komentaja Anton "Lotos" Yelizarov venäläisen sotabloggarin haastattelussa. Haastattelusta kertoo Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).

Yelizarovin mukaan Wagner-johtaja Jevgeni Prigozhin henkilökohtaisesti määräsi kaikki Ukrainassa sotineet Wagner-taistelijat lomalle, joka kestää elokuun alkuun. Loman tarkka päättymispäivä ei ole tiedossa.

Venäjä on virallisesti antanut juhannuksena kapinoineille Wagner-taistelijoille kolme vaihtoehtoa: allekirjoittaa sopimus maan puolustusministeriön kanssa, mennä kotiin tai siirtyä Valko-Venäjälle.

ISW arvioi, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja Prigozhinin välisen sopimuksen yksityiskohdat saattavat yhä olla yhä työn alla. Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka väitti aiemmin tällä viikolla, että Wagner-johtaja Prigozhin on nyt Pietarissa, eikä Valko-Venäjällä, kuten aiemmin raportoitiin. 

Lue lisää: ISW: Putin on "kykenemätön tai epätoivoinen" tai sitten hänellä on perusteeton luottamus Prigozhiniin ja Wagneriin

7.17: Boris Johnson rypälepommeista: "Biden teki vaikean mutta rohkean päätöksen"

Britannian entisen pääministeri Boris Johnsonin mukaan Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin päätös lähettää rypälepommeja Ukrainan joukoille on oikea.

Johnson kuvailee viestipalvelu Twitterissä julkaisemassaan tviitissä, kuinka "Biden teki vaikean mutta rohkean päätöksen". 

– Nämä ovat kamalia aseita. Mutta Putin on käyttänyt näitä jo yli vuoden umpimähkäiseen viattoman kansan teurastukseen. 

Johnsonin mukaan on tärkeää auttaa ukrainalaisia voittamaan. 

– Mitä nopeammin autamme ukrainalaisia ​​voittamaan, sitä enemmän ihmishenkiä pelastamme. Eikä saa unohtaa –  ukrainalaiset käyttävät näitä aseita omalla maaperällään ja suojellakseen itseään.

Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.

7.03: Tutkija: Putinin atomiasekortti on ässä – "itsetuhoisen ja epätoivoisen" Kremlin ydinisku on niin karmea vaihtoehto, että se näkyy lännen päätöksissä

On epäselvää, mitä oikeasti tehtäisiin, jos Venäjä käyttäisi ydinaseita, sanoo Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg.

Hiroshima ja Nagasaki ovat vielä pitkään ihmisten mielissä sienipilvien lanaamia rauniokaupunkeja. Ydinaseissa on maailmanlopun kaiku, ja Kreml tietää sen. Siksi ydinasekortti on ollut osa Kremlin asearsenaalia Ukrainan suurhyökkäyksen alusta alkaen.

Todennäköisyys sille, että presidentti Vladimir Putinin johtama Venäjä päätyisi käyttämään ydinaseita, on liki kaikkien arvioiden perusteella äärimmäisen matala.

Venäjän ydinaseiskua ei voida kuitenkaan kokonaan sulkea pois, sanoo Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtajaTuomas Forsberg MTV Uutisille puhelinhaastattelussa.

Kremlin on viime aikoina tyypillisesti tulkittu pelanneen ydinasekorttinsa, kun sillä on ollut sotilaallisesti ja/tai poliittisesti poikkeuksellisen heikko tilanne joko Ukrainassa tai yleisemmin.

– Ydinaseen käyttö on vaihtoehtona niin karmea, että pienikin todennäköisyys vaikuttaa politiikkaan. Sitä skenaariota pidetään lännessä yllä vähän isompana kuin mikä sen todennäköisyys on, Forsberg sanoo.

Lue lisää: Tutkija: Putinin atomiasekortti on ässä – "itsetuhoisen ja epätoivoisen" Kremlin ydinisku on niin karmea vaihtoehto, että se näkyy lännen päätöksissä

5.45: Turkista Ukrainaan palanneet Azovstalin puolustajat aikovat palata rintamalle

Turkista Ukrainaan palanneet Azovstalin puolustajat sanovat jatkavansa taistelua Ukrainan puolesta, kertoo uutissivusto Ukrainska Pravda.

Azovin rykmenttiä Azovstalin puolustustaistelussa komentanut Denys Prokopenko sanoi lauantaina Länsi-Ukrainan Lvivissä, että he jatkavat taistelemista yhdessä ukrainalaisten rinnalla.

– Tulemme todellakin näyttämään paikkamme taistelussa, Prokopenko sanoi.

Prokopenkolta kysyttiin, aikovatko he palata rintamalle.

– Totta kai. Siksi palasimme Ukrainaan. Se on meidän tärkein tavoitteemme, Prokopenko vastasi.

Lauantaina Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi toi Prokopenkon lisäksi neljä Azovstalin puolustusta johtanutta ukrainalaissotilasta mukanaan Turkista.

Viisikko jäi Venäjän sotavangiksi Mariupolin Azovstalin terästehtaan puolustuksen kaatuessa viime vuoden toukokuussa, mutta heidät vapautettiin viime syyskuussa vankienvaihdon yhteydessä Turkkiin.

Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen mukaan heidän olisi ollut määrä pysyä Turkissa aina sodan loppuun saakka. Venäjän mukaan sekä Ukraina että Turkki rikkoivat sopimuksen ehtoja.

Lauantai 8. heinäkuuta

23.14: Sodan 500. päivä – Yhdysvaltain ulkoministeri: "Ukrainan kansan henki on murtumaton"

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken julkaisi tänään lausunnon, jossa hän kunnioitti Ukrainan 500 päivää kestänyttä. Tänään tulee kuluneeksi 500 päivää siitä, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.

– Ukrainan kansan henki on edelleen murtumaton, ja Yhdysvallat on edelleen sitoutunut auttamaan Ukrainaa puolustamaan itseään ja rakentamaan uudelleen tulevaisuutensa, Blinken kirjoitti.

Valkoinen talo ilmoitti eilen lähettävänsä rypäleammuksia Ukrainaan. Blinken toisti lausunnossaan tuen jatkuvan Ukrainalle ja Yhdysvaltojen pyrkivän vaikuttamaan Venäjän kykyyn sotia.

– Yhdysvallat tulee jatkossakin aiheuttamaan Venäjän hallitukselle vakavia kustannuksia pakotteilla, vientivalvonnalla ja muilla toimenpiteillä, jotka vaikuttavat Kremlin kykyyn käydä sotaa, ja me tulemme jatkossakin edistämään vastuuvelvollisuutta kansainvälisen oikeuden rikkomuksista.

Asiasta kertoo CNN.

17.55: Yhdysvaltain päätös toimittaa rypälepommeja Ukrainalle osoittaa Venäjän mukaan heikkoutta

Yhdysvaltain päätös toimittaa rypälepommeja Ukrainalle on epätoivoinen teko, väittää Venäjän ulkoministeriö.

Ministeriön tiedottajan Marija Zaharovan mukaan pommien toimittaminen osoittaa heikkoutta Ukrainan suorittaessa vastahyökkäystään, jota Zaharova kuvailee epäonnistuneeksi.

Zaharovan mukaan rypälepommipäätöksellä ei ole vaikutusta Venäjän sotatoimiin, joista hän käytti termiä erikoisoperaatio.

Yhdysvallat ilmoitti perjantaina toimittavansa Ukrainalle ensi kertaa rypälepommeja. Ihmisoikeusryhmät ovat arvostelleet rypälepommien lähettämistä, minkä lisäksi muun muassa YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin on kerrottu vastustavan niiden käyttöä. 

16.30: Ukrainalaistiedustelu: Venäläisjoukot jatkavat Zaporizhzhjan miinoittamista

Venäläisjoukot ovat jatkaneet Zaporizhzhjan ydinvoimalan miinoittamista Ukrainassa, sanoo Ukrainan sotilastiedustelu Kyiv Independent -uutissivuston mukaan.

Sotilastiedustelun mukaan voimalan alueelle toimitetaan paraikaa miinoja ja räjähteitä. Teknisiin tiloihin ja konehuoneisiin on asetettu jalkaväkimiinoja, joista osa on tiedustelupalvelun mukaan etäohjattavia.

Ydinvoimala on ollut venäläisjoukkojen hallussa viime vuoden maaliskuusta lähtien. Venäjä ja Ukraina ovat säännöllisesti syyttäneet toisiaan voimalan vaarantamisesta sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajan hyökkäyksensä Ukrainaan. 

Lisää lauantain tapahtumia löytyy täältä