Turkki hakee 33 terroristiksi epäilemänsä ihmisen luovutusta Suomesta ja Ruotsista – tästä on kyse

Asiasta kertoo maan oikeusministeri Bekir Bozdag turkkilaisella NTV-televisiokanavalla.

Luovutuksia haetaan oikeusministerin mukaan Suomen, Ruotsin ja Turkin eilen allekirjoittaman yhteisymmärryspöytäkirjan nojalla.

Presidentti Sauli Niinistö on sanonut, että yhteisymmärryspöytäkirjassa ei määritellä, kenet pitäisi Turkille luovuttaa. Presidentin mukaan siinä todetaan, että on tärkeää noudattaa periaatteita, joita luovuttamisesta on Euroopan konventiossa sovittu.

Oikeusministeri Bozdag ilmoitti NTV:n mukaan Turkin aikovan tehdä asiakirjan nojalla Ruotsille 21 luovutuspyyntöä, joten yhteensä maa ilmoittaa tekevänsä 33 ihmisestä luovutuspyynnön Suomelle ja Ruotsille.

Pyynnöt koskevat Bozdagin mukaan ihmisiä, jotka ovat kurdijärjestö PKK:n tai Fethullah Gülenin mukaan nimetyn Gülen-liikkeen jäseniä. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin hallinto on syyttänyt Gülen-liikettä vuoden 2016 epäonnistuneesta vallankaappausyrityksestä. Gülen on kiistänyt liikkeensä yrittäneen vallankaappausta.

–  Haemme terroristien luovutusta mailta uuden yhteisymmärryksemme nojalla, uutistoimisto AFP kertoi Bozdagin sanoneen NTV:n mukaan.

Myös kaksi luovutuspyyntöä käsittelemättä

Turkin ja Suomen väliset luovutuspyynnöt ovat nousseet esille Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusta koskevassa sovussa. Turkki oli aiemmin keväällä vastentahtoinen kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä, koska maan mukaan Suomi on majoittanut terroristeja.

Suomi ei vuosina 2019–2022 ole suostunut luovuttamaan Turkille ihmisiä, joita maa on epäillyt tai tuominnut kytköksistä terroristisina pitämiinsä järjestöihin. Suomi on suostunut kahteen luovutukseen, mutta molemmissa on ollut oikeusministeriön toimittamien asiakirjojen mukaan kyse seksuaalirikoksiin kytkeytyvistä asioista.

Turkki on oikeusministeriön virkamiesten mukaan myös jättänyt Suomelle tänä vuonna kaksi luovutuspyyntöä, jotka ovat yhä ratkaisematta.

Ministeriön kansainvälisen oikeusavun yksiköstä viestittiin STT:lle juhannusviikolla, että luovutuspyyntöjen käsittely mennee aikaisintaan loppukesään. Tasavallan presidentin kansliasta kerrottiin keskiviikkoaamuna, että pyyntöjä ei ole voitu ratkaista, koska kyseisiä henkilöitä ei ole tavoitettu.

Luovutuspyynnöt sovittu käsiteltävän pikaisesti

Turkin, Ruotsin ja Suomen allekirjoittamassa yhteisymmärrysasiakirjassa muun muassa todetaan, että Suomi ja Ruotsi vahvistavat Turkin kanssa yhteistyötä terrorismin torjunnassa. Asiakirjassa käsitellään myös Turkin maille kohdistamia luovutuspyyntöjä.

Turkki on jo aiemmin esittänyt huolensa paitsi kurdijärjestö PKK:sta ja sen yhteistyöjärjestöistä myös Gülen-liikkeestä. Suomi ja Euroopan unioni pitävät kurdijärjestö PKK:ta terroristijärjestönä, mutta ei Gülen-liikettä.

Presidentti Sauli Niinistö totesi tiistaina sovun jälkeen Helsingin Sanomien mukaan, että Suomi pitää luovutuksissa yhä kiinni aiemmista linjoistaan. Jo ennen Madridin-kokousta Niinistö on viestinyt ottavansa Turkin turvallisuushuolet vakavasti.

Suomi luovuttaa oikeusministeriön mukaan ihmisiä Turkkiin, jos tietyt perusteet täyttyvät. Ensinnäkin epäillyn teon pitää olla säädetty rikokseksi molemmissa maissa, ja Suomessa teosta pitää voida rikoslain mukaan saada vähintään vuosi vankeutta. Suomi ei oikeusministeriön mukaan myöskään luovuta oman maansa kansalaisia.

Nämä ehdot eivät aiemmissa pyynnöissä ole täyttyneet.

Turkin valtionjohto on puolestaan kommentoinut "saaneensa neuvotteluissa sen, mitä halusi".

Niinistö kommentoi maanantaina, ettei Suomella ole käsittelemättömiä luovutuspyyntöjä, joita Turkki on esittänyt. Presidentin kanslian keskiviikkona STT:lle antaman täydennyksen mukaan ne päätökset on ratkaistu, jotka on voitu.

Turkin terroristeiksi epäilemiä ei ole luovutettu

STT:n aiemmin kesäkuussa julkaiseman selvityksen mukaan Turkki on tehnyt Suomelle kymmenen luovutuspyyntöä vuosina 2019–2022. Pyynnöistä seitsemän on ratkaistu, ja kahteen luovutukseen suostuttiin. Molemmissa myönteisissä luovutuspäätöksissä kyse oli kotimaassaan seksuaalirikoksista syytetyistä tai tuomituista ihmisistä.

Turkki on aineiston perusteella pyytänyt Suomea luovuttamaan useita terroristeiksi epäilemiään ihmisiä, mutta Suomi ei ole suostunut luovutuksiin.

Turkki on pyytänyt Suomea luovuttamaan muun muassa miehen, joka on tuomittu Turkin suurlähetystöön vuonna 2008 tehdystä polttopulloiskusta. Turkin mukaan teolla oli kytkös PKK-järjestöön ja tekoa edeltävänä päivänä Turkin suurlähetystön edustalla oli mielenosoitus kurdien puolesta.

Turkki on myös pyytänyt Suomea luovuttamaan ihmisiä, joilla on maan mukaan ollut kytkös Turkin aseellisena terroristijärjestönä pitämään Gülen-liikkeeseen. Luovutuksia on pyydetty muun muassa sillä perusteella, että henkilöt ovat käyttäneet Bylock-nimistä pikaviestinsovellusta. Turkki on pitänyt sovellusta merkkinä Gülen-liikkeeseen kytkeytymisestä.

Oikeusministeriön päätösten mukaan yksi miehistä olisi tuomittu yli kuuden vuoden vankeusrangaistukseen kotimaassaan terrorijärjestön jäsenyyden vuoksi.

Lisäksi Turkki on pyytänyt Suomea luovuttamaan miehen, joka kritisoi presidentti Erdogania sosiaalisessa mediassa.

Lue myös: Yhteisymmärrysasiakirja nousi ykkösuutiseksi ympäri maailmaa – CNN kertoo Bidenin ja Niinistön ratkaisevasta puhelusta