Suomen ja Ruotsin nato-jäsenyys nytkähti eteenpäin, kun Turkki ilmaisi tukevansa maiden kutsua Nato-jäseneksi. Suuri uutinen sai huomitoa ympäri maailmaa.
Hongkong – Suomen, Ruotsin ja Turkin välisen yhteisymmärrysasiakirjan allekirjoittaminen nousi yön aikana ykkösuutiseksi eri puolilla maailmaa. Allekirjoitus vahvistaa, että Turkki tukee tämän viikon Madridin huippukokouksessa Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi. Turkki on aikaisemmin vastustanut Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä.
Turkin yleisradioyhtiö TRT kertoi etusivullaan, että Suomi ja Ruotsi ovat sopineet yhteistyöstä Turkin taistelussa PKK:ta vastaan, ja kolme osapuolta ovat allekirjoittaneet muistion, joka tasoittaa tietä maiden liittymiselle Natoon. TRT:n mukaan Ruotsi ja Suomi käsittelevät Turkin vireillä olevat terrorismista epäiltyjen karkotus- tai luovutuspyynnöt, sekä tutkivat ja kieltävät PKK:n ja muiden terroristiryhmien rahoituksen sekä värväystoiminnan.
Britannia kuvailee Itämerta nyt "Nato-järveksi"
Britanniassa yleisradioyhtiö BBC kommentoi asiaa toteamalla, että Suomi ja Ruotsi ovat jo nykyaikaisia länsimaisia demokratioita, joissa on hyvin koulutettuja ja hyvin varusteltuja sotilaita, jotka ovat tottuneet toimimaan usein haastavissa Euroopan pohjoisimmissa olosuhteissa.
Heidän liittymisensä, kun se on saatu päätökseen, kasvattaa Itämeren alueen jäsenmaiden lukumäärän kahdeksaan, mikä tekee siitä käytännössä ”Nato-järven”.
Saksassa valtiollinen Deutsche Welle raportoi keskiviikkoyön tapahtumia kertoen, että saavutettu sopimus sinetöitiin allekirjoitusseremonialla. Deutsche Wellen mukaan presidentti Sauli Niinistö sanoi, että sopimusteksti korostaa kaikkien kolmen maan sitoutumista antamaan täyden tukensa toistensa turvallisuuteen kohdistuvia uhkia vastaan. Myös Turkki antoi lausunnon, jossa se sanoi, että se "sai mitä halusi" ja että se oli "saanut merkittäviä voittoja taistelussa terroristijärjestöjä vastaan".
CNN avasi jäsenyysprosessia pitkästi
Yhdysvaltalainen uutiskanava CNN kuvasi Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessia pitkässä artikkelissaan. Artikkelin mukaan Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen jälkeen on selvää, miksi Suomi ja Ruotsi harkitsisivat pitkäaikaisesta turvallisuuspolitiikastaan luopumista liittyäkseen Natoon. Mutta joulukuussa – ennen kuin venäläiset panssarit alkoivat vyöryä Ukrainaan – tuntui muutos vielä kaukaiselta.
Uutiskanavan mukaan Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kuitenkin soitti silti 13. joulukuuta presidentti Niinistölle ottaakseen idean esille. Venäjän presidentti Vladimir Putin oli koonnut joukkoja Ukrainan rajoille. Uutiskanavan mukaan presidentti Bidenille oli jo tuolloin selvää, että Euroopan turvallisuustilanne oli muuttumassa dramaattisesti. Artikkelissa kuvataan, miten maaliskuussa hyökkäyksen alettua presidentti Biden kutsui Niinistön Valkoiseen taloon keskustelemaan. Myöhemmin samana iltana soitettiin myös puhelu Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonille.
Uutistoimisto Bloomberg taas analysoi, että kahden aiemmin neutraalin maan jäsenyys liitossa merkitsisi merkittävää muutosta Euroopan turvallisuusympäristössä Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen jälkeen. Artikkelissa kuitenkin muistutettiin, että jäsenyysprosessi kestää vielä useita kuukausia ja vaatii Naton liittolaisten parlamenttien ratifioinnin, ennen kuin Suomesta ja Ruotsista tulee jäseniä ja ne voivat hyötyä liiton 5. artiklan mukaisista kollektiivisista puolustussitoumuksista.
Stoltenberg ja Biden Twitterissä
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg julkaisi kuvan ja lyhyen tekstin Twitterissä, jossa hän kertoi syntyneestä sopimuksesta, jonka avulla Suomi ja Ruotsi voivat liittyä Natoon. Pääsihteeri myös kiitti kaikkien kolmen maan presidenttejä rakentavasta hengestä, joka teki tämän historiallisen päätöksen mahdolliseksi.
Yhdysvaltain presidentti Biden taas julkaisi kuvan itsestään valkoisessa talossa aikaisemmin tänä vuonna presidentti Niinistön ja pääministeri Anderssonin kanssa. Biden onnitteli Suomea, Ruotsia ja Turkkia kolmenvälisen muistion allekirjoittamisesta.
Huomattiin Kiinassakin
Yksi Kiinan valtionmedioista, China Daily, kommentoi uutisartikkelissaan, että vaikka useat Nato-maat ovat jo toukokuun puolivälissä hyväksyneet kahden Pohjoismaan hakemuksen liittyä sotilasliittoon, prosessi ei ole osoittautunut niin suoraviivaiseksi, sillä Turkki esitti pian vastalauseen vedoten Ruotsin ja Suomen suhteisiin Kurdistanin työväenpuolueeseen.
Artikkelin mukaan huolimatta Turkin tiistaina tekemästä ilmoituksesta Naton pääsihteeri myönsi, että konflikteja sotilasblokin sisällä on edelleen olemassa.