Suomalaisen lääkeprojektin uskotaan tarjoavan apua koronaviruksen aiheuttamaan keuhkotautiin palauttamalla hiussuonten eheys.
Yle uutisoi tänään turkulaisen Faron Pharmaceuticals -lääkeyhtiön kehittämästä Traumakine-lääkkeestä, joka herättää erityisesti nyt kovaa kiinnostusta sen vuoksi, että sen uskotaan auttavan koronaviruspandemiaan.
Faron Pharmaceuticals Oy:n toimitusjohtaja Markku Jalkanen korjaa MTV Uutisille, että lääkkeestä ei voi vielä puhua, vaan Traumakine on tällä hetkellä projektin nimi.
–Meillähän ei ole vielä lääkettä vaan kliininen tutkimusaine, joka säätelee keuhkon kapillaarien kunnon ylläpitoon osallistuvan CD73-molekyylin ilmentymistä. Vaikuttava aina on ihmisen oma peptidihormoni - interferoni beta, jota kaikki virusinfektiot myös indusoivat elimistön vasteena rajoittaa virusinfektiota, Jalkanen sanoo.
Faron Pharmaceuticals Oy:n toimitusjohtaja Markku Jalkanen kertoo, että Traumakinea on kehitetty yli 10 vuotta. Kuva: Faron Pharmaceuticals Oy
CD73-molekyylin säätely on Jalkasen mukaan tärkeä nimenomaan keuhkoissa, joissa suoritetaan kaasujen vaihtoa hiussuonissa. Jos kaasut vuotavat keuhkoihin, syntyy vakava keuhkojen vajaatoiminta. Tähän tilaan koronapotilaat menehtyvät ja sitä kutsutaan yleisesti ARDS-taudiksi (acute respiratory distress syndrome).
– Traumakinellä on tarkoitus estää tai rajoittaa ARDSin syntymistä tai etenemistä palauttamalla hiussuonten eheys.
Lue myös: MTV seuraa viruksen etenemistä – katso täältä uusimmat tiedot koronatilanteesta
Lisätutkimuksia tarvitaan
Traumakinen kehitystyötä on tehty jo yli kymmenen vuotta ja siihen on sisältynyt koko joukko kliinisiä tutkimuksia ympäri maailman.
Valmiin lääkkeen saanti Suomen markkinoille eli myyntilupa edellyttää kliinisten tutkimuksien kautta viranomaishyväksyntää eikä sitä ei ole saatavissa ennen lisätutkimuksia. Jalkanen arvio, että myyntiluvan saantiin menee 2-3 vuotta. Teoriassa Traumakine voidaan ottaa käyttöön myös nopeutetulla aikataululla, mutta siihen tarvitaan Suomen lääkeviranomaisen Fimean lupa.
Aineeseen liittyvät riskit ovat Jalkasen mukaan normaalia pienemmät, koska oma elimistömme tuottaa samaa ainetta muutenkin, mutta ei välttämättä riittävästi. Edellisissä lääkekokeissa realisoitui iso riski, joka liittyi päällekkäiseen kortikosteroidien käyttöön, mikä puolestaan esti Traumakinen vaikutuksen.
– Tämä virhe korjataan seuraavissa tutkimuksissa, joissa niiden päällekkäistä käyttöä ei sallita, Jalkanen summaa.