Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat kuvasivat vuoden 2021 aikana tieteelle neljä aiemmin tuntematonta eläinsukua ja 81 lajia. Ne löytyivät kahdentoista valtion alueilta, Turun yliopisto tiedottaa.
Löydetyt lajit kuuluvat hyönteisiin, hämähäkkeihin ja lukkeihin. Uudet lajit ovat löytyneet esimerkiksi Brasiliasta, Ecuadorista, Iranista, Kiinasta ja Perusta. Turun yliopiston mukaan biodiversiteettiyksikkö on tänäkin vuonna noussut maailmassa eniten eläinlajilöytöjä tekevien tutkimuslaitosten joukkoon.
Vuosisatojen aikana on nimetty noin kaksi miljoonaa lajia, mutta maapallolla saattaa elää jopa kymmeniä miljoonia lajeja. Erityisen huonosti tunnettuja eliöryhmiä ovat esimerkiksi niveljalkaiset ja sienet. Tieteelle tuntemattoman lajin löytyminen on ensiaskel sen elintapojen ymmärtämisessä ja lajin suojelussa.
– Haluamme kuvata lajit ja niiden elintavat mahdollisimman tarkasti, sillä uskomme lajien tarinoiden innostavan ihmisiä kunnioittamaan luonnon monimuotoisuutta nykyistä paremmin, biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi kertoo.
Sääksjärven mukaan lajien löytymisellä ja nimeämisellä on kiire.
– Jokaisella lajilla on takanaan pitkä kehityshistoria, mutta ihmistoiminnasta johtuen ne ovat usein vaarassa hävitä nopeasti. On ikävää ajatella, että moni löytämistämme lajeista saattaa hävitä lähivuosien aikana. Tämä työ on sananmukaisesti kilpailua luontokatoa vastaan, Sääksjärvi arvioi.
Myrkyistä lääkkeiksi?
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijoilla on parhaillaan työn alla kymmenien uusien eläinlajien ja useiden eläinsukujen kuvaukset, jotka valmistuvat talven ja kevään aikana.
– Lajien etsintä ja kuvaaminen tieteelle on tärkeää, koska se avaa mahdollisuuksia lajeja koskeville uusille tutkimuksille. Jokaisella lajilla on luonnossa oma tehtävänsä, väitöskirjatutkija Alireza Zamani kertoo.
– Ne ovat elintärkeitä myös meidän ihmisten hyvinvoinnin takia. Kuvasin tänä vuonna tieteelle uutena esimerkiksi monia Lachesana-sukuun kuuluvia hämähäkkilajeja. Ne ovat mielenkiintoisia, koska niiden myrkyissä on aineosia, joita on tutkittu mahdollisina lääkeaineina syöpäkasvaimia vastaan, Zamani jatkaa.
Koronapandemia on vaikeuttanut myös lajien tunnistustyötä.
– Viimeisen parin vuoden aikana emme ole voineet tehdä kenttämatkoja tutkimattomille alueille. Onneksi meillä on työn alla edelleen paljon näytteitä korona-aikaa edeltäviltä tutkimusretkiltämme. Ne ovat mahdollistaneet tutkimuksen jatkumisen lähes normaalivauhdilla myös pandemian aikana, Sääksjärvi ja Zamani kertovat.