Laaja tutkimus väitti hyönteisten katoavan maailmasta sadassa vuodessa – Suomen Luonto paljasti kaksi pahaa puutetta, jotka veivät tuloksilta pohjan pois

Luonnontieteellisen keskusmuseon eläintieteen yksikön hyönteistiimin vetäjä, yli-intendentti Pasi Sihvonen sanoi MTV Uutisille, että tutkimuksen mukaan tällä hetkellä hyönteisiä katoaa yli kaksi prosenttia vuosittain.

– Jos tämä pitää paikkansa, niin kymmenessä vuodessa neljäsosa hyönteisistä on kadonnut, 20 vuodessa puolet. Jos mikään ei muutu, niin hyönteiskato etenee todella hälyttävää vauhtia, Sihvonen kommentoi.

Mihin unohtuivat kasvavat hyönteispopulaatiot?

Mutta jos jokin uutinen kuulostaa liian ihmeelliseltä, se sitä usein myös on. Suomen Luonto tyrmäsi tutkimustulokset tänään.

Suomen Luonnon mukaan tutkimus ei voi tehdä koko maailman hyönteisiin liittyviä johtopäätöksiä, sillä se keskittyi vain jo väheneviin hyönteispopulaatioihin. Vakaat ja kasvavat populaatiot jätettiin huomiotta.

– Vähän niin kuin tutkisi ihmislajin selviämistä, ja valitsisi tutkittavaksi ainoastaan kuolemansairaita potilaita, ja sen perusteella vetäisi johtopäätökset, että ihminen kuolee sukupuuttoon seuraavan 10 vuoden aikana, lehti kirjoittaa.

Tutkimusaineisto koostui 73 aikaisemmin julkaistusta tutkimuksesta. Suomen Luonto muistuttaa, että niistä valtaosa oli tehty Euroopassa. Se vääristää kokonaiskuvaa entisestään

– Suurin osa hyönteislajeista elää tropiikissa, ja nykytiedot niistä ovat puutteelliset, lehti jatkaa.

Suomen Luonto muistuttaa, että hyönteispopulaatioiden pienenemisestä on syytä olla huolissaan, mutta liioittelematta. Tutkimuksessa oli myös merkittäviä tuloksia, sillä se selvitti syitä, miksi hyönteiset katoavat. Pääsyiksi tiivistettiin tehomaatalous, hyönteismyrkyt ja lannoitteet sekä kaupungistuminen ja osin siitä johtuva metsien tuho.

 – Yksittäinen ihminen voi toimillaan pitää luontoa monimuotoisena ja hyönteisille soveliaina. Nurmikot ovat hyönteisille viheraavikoita, joista on etenkin hoitamattomana valtavasti hyötyä, Sihvonen muistuttaa.

Jos riittävän moni toimii samalla tavalla, syntyy hyönteisille sopiva elinalueiden verkosto.

Etenkin perhosten tilanne on huono

Jos jotkut hyönteiset katoaisivat kokonaan, edessä olisi hyvin huolestuttava kehityskulku, Sihvonen muistuttaa.

– Maaperähyönteiset kierrättävät ravinteita, toiset hyönteiset kierrättävät jätteitä. Tuholaishyönteiset pidetään aisoissa muiden hyönteisten turvin. Jos hyönteiset häviävät, myös niiden tuottamat ekosysteemipalvelut katoavat. Lintujen ja muiden hyönteisiä pääasiallisena ravinnonlähteenään käyttävien eläinten kannat romahtavat, Sihvonen kertaa.

Suomalaisia hyönteislajeja tarkasteltaessa heikoimmassa asemassa ovat avoimien alueiden hyönteiset ja perinnebiotooppien hyönteiset. Esimerkkinä on harjuilla elävä harjusinisiipi.

 –  Kyseiset hyönteiset ja niiden ravintokasvit tarvitsevat lämpimän ja avoimen paikan elää. Harjujen umpeen kasvaminen on näillä lajeilla merkittävä uhka. Suomessa on kuitenkin monia lajeja, jotka eivät katoa maailmalta, vaikka ne katoaisivat meiltä, Sihvonen sanoo.

Tutkimustulosten mukaan useiden niin sanottujen generalistilajien eli lajien, joiden elinympäristö ei ole kapea, kannat eivät ole taantuneet ja ne pystyvät laajentamaan elinaluettaan jopa uusille alueille.

 – Tällaisia lajeja on levinnyt Suomeen viime vuosikymmeninä ja lajistomme muuttuu. Muun muassa karttaperhosen elinalue on kasvanut Suomessa todella nopeasti, Sihvonen sanoo.

Pölyttäjät ja maaperähyönteiset tärkeitä

Sihvosen mukaan olisi tärkeää säilyttää etenkin pölyttäjät ja maaperähyönteiset, koska ne tuottavat ihmisillekin tärkeitä ekosysteemipalveluita. Hyönteiskadolla on kuitenkin muitakin vaikutuksia ihmisille, kuin pelkkä ruoantuotanto.

– Jos pölyttäjiä ei ole, niin esimerkiksi laventeli jää pölyttämättä, millä on vaikutuksia kosmetiikkateollisuuteen. Ihmisiin vaikuttaa myös se, jos hyönteiset eivät ole enää uudistamassa maaperää.

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja hyönteiskato ovat toisiinsa linkittyneitä isoja ongelmia, joihin ei ole pikaista ratkaisua.

– Haluan luottaa siihen, että ihmiset ymmärtävät asioiden merkityksen ja ihmiskunta kykenee tekemään tarvittavat muutokset, Sihvonen sanoo toiveikkaana.