"Turpeen ominaispäästöt ovat suuremmat kuin kivihiilen" – asiantuntija listaa syyt, miksi turpeenpoltosta tulisi luopua

Vaikka yrittäjät toisin haluaisivat linjattavan, turve ei ole uusiutuva energianlähde, sanoo asiantuntija. Kaikesta huolimatta turvealalle myönnetty tukipaketti tulee tarpeeseen. 

Turve ei ole pelkästään ollut eilispäivän sana, vaan se on ollut viime vuosien kuuma peruna suomalaisessa energiakeskustelussa.

Vaikka kyseessä onkin kotimainen energianlähde, turpeella on kohtuuttoman suuret päästöt sen tuottamaan energiaan verrattuna.

Ilmastopaneelin puheenjohtaja, emeritusprofessori Markku Ollikaisen mukaan turpeen päästöt ovat Suomen energiankäytössä olivat vuonna 2019 noin kuusi miljoonaa tonnia.

Lisäksi turvekenttien ilmastopäästöt olivat noin kaksi miljoonaa tonnia. 

– Turve kuuluu niihin kuormittavimpiin – sen ominaispäästöt ovat suuremmat kuin kivihiilen, Ollikainen havainnollistaa. 

Hiilidioksidipäästöjen lisäksi luonnonsuojelujärjestöt ovat olleet jo pitkään huolestuneita turvetuotannon vaikutuksista vesistöjen puhtaudelle sekä suoluonnolle ja sen uhanalaisille lajeille.

Ollikaisen mukaan toisinaan turvekenttien läheisyydessä on myös valitettu siitä, että kuivattu turve pölisee ja siten aiheuttaa pölyhaittoja. 

– Näistä kiistanalaisista kysymyksistä ei ole selkeää tulosta isoissakaan tutkimuksissa.

Turve ei ole energiankäytössä uusiutuva vara

Tämänaamuisessa mielenilmauksessa turveyrittäjät toivat ilmi halunsa saada turpeen uusiutuvien energialähteiden listalle. 

– Turve on uusiutuvaa energiaa Ruotsissa ja Virossa. Suomessa se on äänestetty "uusiutumattomaksi" ja kolikon heitolla ratkottiin se, onko turve uusiutuvaa, mielenilmaukseen osallistunut Jussi Teppo kommentoi MTV Uutisille

Ollikaisen mukaan Suomalaisen Tiedeakatemian selvitys osoittaa yksiselitteisesti sen, että energiankäytössä turve ei ole uusiutuva energianlähde.

Myös Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) sekä Euroopan unioni ovat luokitelleet turpeen päästöt fossiilisiksi päästöiksi. 

Luonnontilaisissa soissa puolestaan tapahtuu pienimuotoista hiilen sitomista. 

– Turvetta kohdellaan energiantuotannossa fossiilisena polttoaineena ja se on yksiselitteinen asia. 

– Tässä on vain se toive, että turve saa toisen statuksen, ja kuvitellaan, että jos Suomi luokittelisi turpeen uusiutuvaksi energianlähteeksi, sen jälkeen EU:n päästökauppa ei koskisi sitä, Ollikainen pohtii. 

Turve on yksi ilmastoa eniten kuormittavimmista polttoaineista

Valtioneuvoston julkaiseman hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Nykyennusteiden mukaan turpeen pääasiallinen energiakäyttö loppuu 2030-luvulla. 

Ollikaisen mukaan turpeen käytön suuri pudotus toteutuu seuraavan 4–5 vuoden aikana. 

– Suomen täytyy vähentää hiilidioksidipäästöjä todella merkittävästi, jotta täytämme sen, mitä olemme Pariisin ilmastosopimuksessa luvanneet. 

– Silloin energian tuotannon osalta vähennyslistalla on ensimmäisenä kivihiili, turve on toisena ja kolmantena maakaasu, Ollikainen listaa. 

Suunnittelu- ja konsultointiyhtiö AFRY:n elinkeinoministeriölle teettämän selvityksen mukaan nimenomaan turpeen käytöstä syntyvät hiilidioksidipäästöt laskevat Suomessa vähintään 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä lähes kaikissa skenaarioissa. Selvitys on julkaistu viime elokuussa. 

Tästä huolimatta turve säilyy huoltovarmuuspolttoaineena. 

Turve on niin kallis, että se poistuu markkinoilta kuin itsestään

Ratkaisun turpeen käytöstä tekevät Ollikaisen mukaan energialaitokset. 

– Ei kukaan ole turpeen polttoa Suomessa kieltänyt. Mutta asia on nyt vain niin, että markkinaehtoisesti, eli päästökaupan kautta, turve on tullut myös aivan mahdottoman kalliiksi. 

Turve on Ollikaisen mukaan polttoaineena nykyisin niin kallis, että turpeen käyttäminen polttoaineena häviää väistämättäkin. 

– Koska turve on päästökaupan piirissä, 44–45 euroa per tonni on niin kova rokote, että turve katoaa. 

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Trendi oli nähtävissä jo pitkään

Tällä hetkellä turveala työllistää noin 2 000 ihmistä. Ollikaisen mukaan niin hallituksen kuin toimialalla työskentelevien olisi pitänyt reagoida muuttuviin markkinoihin paljon aikaisemmin. 

– Yrittäjien täytyy osata ennakoida liiketoimintaympäristöä, eli voi miettiä, miten hyvin toimiala itse on osannut varautua siihen, miten markkinat muuttuvat. 

Ollikainen itse kertoi jo 1,5 vuotta sitten julkisuudessa, että energiamarkkinoilla kuhisee. 

– Sanoin, että pitäisi toimia ja on tulossa hallitsematon prosessi, mutta sain vain joka suunnasta nenilleni. Ei silloin toimialan yrittäjätkään olleet hereillä, Ollikainen muistelee. 

– Mutta on totta, että päästöoikeuden hinnan nousun voimakkuus yllätti kaikki, hän jatkaa. 

Myös ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) allekirjoittaa saman asian: Turpeenpolton väheneminen on ollut näköpiirissä jo pitkään. 

Pitkien kehysriihineuvottelujen aikana yksi kiistakapula – etenkin keskustan ja vihreiden välillä – oli turpeenpolton verotus.

Lopulta turveasiassa löydettiin kompromissi ja alaa tullaan tukemaan tulevaisuudessa 70 miljoonan euron tukipaketilla tämän ja ensi vuoden aikana.

Tukipaketti on niin Ollikaisen kuin ministeri Mikkosenkin mukaan tärkeä ja sitä edellyttää myös oikeudenmukaisuus – osin sen avulla ilmastotavoitteisiin päästään määräajassa. 

– On ollut selvää, että tallaista siirtymää täytyy tukea. Turve on mainittu EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastossa, josta tukitoimiin voidaan ohjata rahaa, Ollikainen huomauttaa. 

Ministerin mukaan tukipaketilla tuetaan alan yrittäjiä.

– Tukipaketilla tuemme alan työntekijöitä ja yrittäjiä uudelleenkouluttautumisessa ja -työllistymisessä, ministeri Mikkonen summaa Twitterissä.

Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä

Lue myös:

    Uusimmat