Turvapaikanhakijoiden mittava määrä on yllättänyt ja kuntien on pitänyt järjestää lisämajoitusta. Esimerkiksi Helsinkiin on kesän aikana tullut huomattavasti enemmän turvapaikanhakijoita, kuin mitä maahanmuuttoviraston kanssa oli aiemmin keskusteltu.
Helsingin Koskelan kaupunginosaan avattiin eilen vastaanottokeskus, joka pystyy majoittamaan 240 turvapaikanhakijaa.
– Helsinki on pyrkinyt löytämään majoituksen kaikille kaupunkiin kirjatuille turvapaikanhakijoille. Ollaan otettu uuden vastaanottokeskuksen lisäksi patja- ja hostellimajoitusta käyttöön. Mutta kyllä Helsingin ratkaisut tähän määrään alkaa olla nyt käytetty, meidän kapasiteetti on äärikäytössä, kertoo Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela.
Turvapaikanhakijoiden määrä on uusi tilanne myös valtakunnallisesti, sanoo Suomen Punaisen ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula Huomenta Suomen haastattelussa.
– Tällä hetkellä Punainen risti etsii erilaisia tiloja ja paikkoja yhdessä kuntien ja viranomaisten kanssa, jotta löytäisimme turvapaikanhakijoille tiloja ympäri maata, Kumpula kuvailee.
Kumpulan mukaan kuntien ei tulisi ajatella vastaanottokeskusten perustamista haasteena, vaan tehtävänä.
– Vastaanottokeskusten perustamisen voi kääntää myös uudella tavalla, ne tuovat työpaikkoja ja valtavasti uusia osaajia turvapaikkatyön kautta eri aloilla. Vastaanottokeskukset tuovat myös uusia mahdollisuuksia kunnalle.
Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö myös huomauttaa, että valtio kattaa pääsääntöisesti kaikki vastaanottokeskuksen toimintaan liittyvät kulut.
– Asioilla on monta puolta, tämä voi olla kunnille myös myönteinen tilanne. Valtio kustantaa palkka- ja vuokramenoja. Lisäksi turvapaikanhakijat käyttävät aika paikallisesti rahaa siellä, missä he sitten asuvatkaan. Näkisin, että tämä ei ole niinkään kunnalle kustannuskysymys, vaan enemmänkin muut asiat vastaanottokeskuksen organisoimiseksi tai järjestämiseksi tulevat vastaan kuin se, että se olisi iso kustannuksellinen rasite, Ilkka Haahtela pohtii.