Tutkija ennustaa presidenttiehdokkaiden rahoituksen kasvavan – "Varteenotettavia ehdokkaita nyt enemmän"

Presidentinvaalien yhteenlaskettu vaalirahoitus nousee vuoden 2018 vaaleista, sillä nyt varteenotettavia ehdokkaita on enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Näin arvioi vaalirahoitukseen erikoistunut tutkija Tomi Venho.

Presidentinvaalien yhteenlaskettu vaalirahoitus on Venhon mukaan laskenut vuoden 2006 vaaleista alkaen. Nyt tähän trendiin saattaa tulla muutos.

Vuoden 2006 vaaleissa eduskuntapuolueiden presidentinvaaliehdokkaiden yhteenlaskettu rahoitus oli Venhon mukaan noin seitsemän miljoonaa euroa, vuonna 2012 vajaat kuusi miljoonaa euroa ja vuonna 2018 – valitsijayhdistyksen ehdokkaana olleen Sauli Niinistön rahoitus mukaan luettuna – vajaat neljä miljoonaa euroa.

–  Aikaisemmin on ollut päivänselvää, että vaaleissa on ollut vain muutama ehdokas, jolla on oikeasti mahdollisuuksia tulla valituksi. Ne ovat laittaneet enemmän rahaa kampanjointiin, ja muut ovat olleet mukana vain saadakseen puolueelleen näkyvyyttä, Venho sanoi STT:lle.

–  Nyt tilanne on ihan toinen, nyt peli on ihan täysin auki, Venho jatkoi.

"Vaalibudjetti ei määrää vaalimenestystä"

Venhon mukaan vaalibudjetin koon perusteella ei voi päätellä ehdokkaan menestystä presidentinvaaleissa, vaikka vuoden 2018 vaaleissa ylivoimaisesti suurimmalla budjetilla liikkeellä ollut Sauli Niinistö voittikin vaalit ylivoimaisesti, historiallisesti jo vaalien ensimmäisellä kierroksella.

Niinistön vaalibudjetti oli 1,2 miljoonaa euroa, kun seuraavaksi suurimmilla summilla mukana olleiden Matti Vanhasen (kesk.) ja Tuula Haataisen (sd.) käytössä oli hieman yli 600  000 euron budjetit.

–  Niinistö olisi voittanut vaalit puolta pienemmälläkin budjetilla. Hänen kansansuosionsa oli koko presidenttikauden ajan aivan poikkeuksellisen korkea. Monet sellaisetkin, jotka eivät olleet koskaan äänestäneet kokoomusta, kehuivat, että Niinistö oli hyvä presidentti, Venho arvioi.

–  Niinistön kansansuosio ja tunnettavuus olivat niin korkealla tasolla, että vaalibudjetin koko ei ollut ensisijainen vaalit ratkaissut tekijä, Venho jatkoi.

Ylimitoitettua julkisuutta

Myöskään Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio ei pidä vaalibudjettien kokoa ratkaisevana tekijänä vaaleissa. Vaalirahoituksen kokoa olennaisempaa on ehdokkaan saama julkisuus, jota ehdokkaille on luvassa massiivisesti.

Raunio pitää presidenttiehdokkaiden saamaa mediahuomiota suhteettomana, kun ottaa huomioon presidentin valtaoikeudet, jotka rajautuvat ulkopolitiikan johtamiseen yhdessä valtioneuvoston kanssa.

Raunion mukaan presidentinvaalien massiivinen mediahuomio luo kansalaisille harhakuvan, että presidentillä on enemmän valtaa kuin hänellä todellisuudessa on. Myös media unohtaa usein jutuissaan, että presidentin valtaoikeudet rajautuvat ulkopolitiikkaan.

Presidentinvaalien saama ylitsevuotava huomio heijastelee Raunion mukaan politiikan yleistä henkilöitymistä, jota median henkilöihin keskittyvä toimintalogiikka osaltaan tukee.

–  Nyt kun on seurannut näiden ehdokkaiden kampanja-avauksia, niin kyllähän siellä aika paljon puhutaan ainakin epäsuorasti myös sellaisista asioista, jotka kuuluvat hallituksen ja eduskunnan toimivaltaan, Raunio sanoo.

–  Ihmisille syntyy helposti sellainen kuva, että presidentti voi tehdä enemmän kuin mitä hän tosiasiassa pystyy tekemään.

Tulevien presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään 28. tammikuuta 2024.

Lue myös: Alexander Stubb reagoi presidenttiehdokkaaksi kosiskeluun: Tämä on suuri kunnia