Reaktiot pääministeri Sanna Marinin (sd.) kansainväliselle yleisölle osoitettuun kommenttiin Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä lähtivät tarpeettomille kierroksille, tulkitsee Helsingin yliopiston tutkijakollegiumia johtava Tuomas Forsberg.
Marin sanoi uutistoimisto Reutersin haastattelussa pitävänsä "hyvin epätodennäköisenä", että Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä hänen toimikautensa aikana.
Pääministeri sai kommentista paljon kritiikkiä varsinkin Nato-myönteisen oppositiopuolue kokoomuksen suunnasta.
Lue myös: Kokoomuksen Orpon mielestä pääministeri Marinin Nato-lausunto oli virhe
Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo näkee sen kaventaneen Suomen hallitusohjelmaan sekä ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon kirjattua Nato-optiota eli mahdollisuutta hakea sotilasliiton jäsenyyttä. Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on arvostellut Marinin kommenttia samalta kantilta.
– Nyt lähdettiin tekemään yksittäisistä sanoista sellaisia tulkintoja, että annettu lausunto olisi kummallisempi tai linjasta poikkeavampi kuin se onkaan, Forsberg sanoi STT:lle.
Kansainvälisen politiikan professorinakin toimiva Forsberg tulkitsee, että Marinin kommentti on Suomen ulkopoliittisen linjan mukainen. Marin piti haastattelussa kiinni Suomen mahdollisuudesta liittyä sotilasliittoon ja päättää siitä itsenäisesti.
– Periaatteellisen mahdollisuuden ylläpitäminen ja vaaliminen on paljon tärkeämpää kuin se, liitytäänkö vai ei.
Tilanteen herkkyys näkyy reaktiossa
Forsberg arvioi, että kritiikkiä esittävät ennen kaikkea ne, jotka haluaisivat, että Suomi muuttaisi linjaansa eli hakisi Naton jäsenyyttä mahdollisimman pian. Myös Mariniin liittyvät aiemmat kohut ovat saattaneet yllyttää lisäämään "pökköä pesään", Forsberg arvelee.
– Mennään hiustenhalkomiseen, mitä "hyvin epätodennäköistä" tarkoittaa ja tulkitaanko se viestiksi siitä, ettei Suomi reagoisi mitenkään Venäjän mahdolliseen toimintaan.
Hänen mukaansa aiheesta leimahtanut kritiikki osoittaa asiaan liittyvää herkkyyttä. Nato-keskustelu on virinnyt Suomessa olennaisesti sen jälkeen, kun Venäjä viime vuoden lopulla keskitti joukkojaan Ukrainan läheisyyteen ja vaati länneltä takuita siitä, ettei Nato laajenisi enää itään.
Toisaalta Forsberg näkee tilanteessa yhtymäkohtia Georgian ja Ukrainan sotien alkamiseen.
– Ei tässä ole mitään uutta sinänsä. Vastaavantyyppistä meillä oli 2008 tai 2014. Nato-keskustelu ottaa kierroksia aina, kun Venäjä tekee jotakin.
Marin: Haastattelusta tehty ylitulkintoja
Ilta-Sanomien vaalitentissä torstaina Marin sanoi, että hänen haastattelustaan on tehty ylitulkintoja. Marinin mukaan Suomen Nato-kanta on muuttumaton.
Kokoomuksen Orpo sanoi aiemmin STT:lle, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdossa olevan ihmisen täytyy olla hyvin tarkka sanoistaan.
– Tässä ollaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme ytimessä. Vaikka ne ovat termejä, ne ovat erittäin merkityksellisiä, Orpo sanoi.
Lue myös: Elina Valtonen vihjaa Sanna Marinin astuneen Niinistön varpaille: "Ulkopolitiikkaan eivät kuulu tällaiset ohivedot pääministeriltä"
Marinin lausuntoa puolusti hallituskumppani, opetusministeri Li Andersson (vas.).
– Kyllä, Suomella on Nato-optio. Onko todennäköistä, että Suomi liittyisi jäseneksi tällä hallituskaudella? Ei ole. Ovatko nämä linjat ristiriidassa? Eivät ole, Andersson totesi Twitterissä.
Pääministeri arveli Reutersille, että Nato-keskustelu kuitenkin lisääntyy lähivuosina.