Helmikuussa julkaistua Poliisiammattikorkeakoulun, Tilastokeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemää Maahanmuutto ja turvallisuus -raporttia on täydennetty. Helsingin yliopiston sosiologian apulaisprofessorin Lena Näreen mukaan raportti ei edelleenkään täytä kaikilta osin tieteellisen tekstin kriteereitä.
Täydentämisen yhteydessä esimerkiksi selvitykseen vastanneelle asiantuntijapaneelille esitetyt kysymykset laitettiin näkyville.
Alkuperäisessä julkaisussa vedottiin usein asiantuntijapaneelin vastauksiin, mutta kysymyksiä ei julkaistu. Myös tutkimus-termi vaihdettiin selvitykseksi. Lena Näre katsoo, että raportti on nyt aiempaa läpinäkyvämpi.
– Liitteen lisääminen jälkikäteen ei korjaa raportin muita ongelmia niin, että kutsuisin sitä edelleenkään tutkimukseksi.
8:41
Luotettavuus arvelutti tutkijoita
Raportti sai heti julkaisunsa jälkeen kovaa kritiikkiä kolmelta Helsingin yliopiston tutkijalta. Raportissa Suomen arvioitiin valmistautuneen huonosti maahanmuuton uhkiin ja mahdolliseen rikollisuuteen.
Väitöskirjatutkija Karin Creutz, professori Markus Jäntti ja Lena Näre moittivat julkaisua lähdekritiikin ja hyvän tieteellisen käytännön puutteesta.
Esimerkiksi sanomalehtilähteitä oli raportissa rinnastettu arvoltaan tutkimuskirjallisuuteen. Lisäksi raportin termistössä oli tutkijakolmikon mukaan puutteita ja virheitä. Tutkijat olivat erityisesti huolissaan, että puutteellinen tutkimus saattaisi vaikuttaa tuleviin poliittisiin päätöksiin.
– Selvityksestä voidaan yhä nostaa esiin hyvin erilaisia asioita tukemaan vaikka minkälaista poliittista agendaa, Näre toteaa.
Apulaisprofessorin mukaan tutkimuksien ja yleisemmällä tasolla olevien selvitysten välille tulisikin tehdä aikaisempaa selvempi ero. Hänen mielestään maahanmuuttoraportin tyyppisiä selvityksiä rahoittavien tahojen olisi syytä miettiä, mitä rahoituksella halutaan saada, jos aikaa tekemiseen on vain 1–2 vuotta ja aihe hyvin laaja
– Tieteellisen tutkimuksen tekeminen on hyvin vaikeaa niissä raameissa.
7:57
