Suomen vuosikeskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälistä lähtien reilut kaksi astetta, Ilmatieteen laitos arvioi. Suurimmat muutokset ovat kuitenkin vasta edessä, koska ilmastonmuutos reagoi ihmiskunnan toimiin viiveellä, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja.
Niin sanotut "vanhat synnit" eli menneiden vuosikymmenien huoleton tupruttelu pitää nykyisen kehityssuunnan käynnissä vielä pitkään. Myöhempi kehitys riippuu siitä, miten päästöjen rajoittamisessa onnistutaan.
– Lähivuosikymmenet mennään joka tapauksessa lämpöisempään suuntaan riippumatta siitä, mitä päästöille tapahtuu, Ruosteenoja kertoo.
Ilmatieteen laitos ennustaa vuoden keskilämpötilan muutoksia lähes 30 ilmastonmuutosmallin tulosten perusteella. Optimistisimman arvion mukaan vuoden keskilämpötila nousee vuosien 2020–2049 aikana reilut 1,5 astetta.
1:45
Epävarma tulevaisuus
Synkimmän tulevaisuudenkuvan mukaan nousua kertyy vuosisadan puoliväliin mennessä hieman yli kaksi astetta. Ennusteiden vertailukohtana on vuosien 1981–2010 keskimääräinen lämpötila.
– Optimistisin skenaario perustuu siihen, että kaikki Pariisin ilmastosopimuksen kunnianhimoisimmat tavoitteet toteutuisivat kaikkialla maailmassa, Ruosteenoja muistuttaa.
Tämä edellyttäisi, että teollisuusmaiden päästöjä leikataan jo lähivuosina rajusti. Myös kehittyvien maiden kuten Kiinan ja Intian pitäisi seurata melko ripeästi vanhojen teollisuusmaiden esimerkkiä.
Vuosille 2070–2099 laaditut ennusteet vuoden keskilämpötilojen muutoksista vaihtelevat jo vajaan 2 asteen ja yli 5,5 asteen välillä. Tämä johtuu muun muassa siitä, että ilmastonmuutoksen torjumisen askelmerkit eivät ole vielä selvillä.
– Jos päästöt pääsevät räjähtämään käsiin, muutokset ovat selvästi isompia kuin mitä tähän asti on koettu.
Ruosteenoja arvelee, että Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi saattaa aiheuttaa maan ilmastopolitiikalle ainakin välikaista takapakkia.
– Jos päästöjen kasvattamista jatketaan, motivaatio monessa muussakin maassa voi heikentyä.
1:21
5:18
