Vuodet 2014–2023 olivat maapallon mittaushistorian kuumin vuosikymmen, ilmenee Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n raportista. YK:n alainen järjestö julkaisi vuotuisen ilmastoraporttinsa tänään tiistaina.
Viime vuosi oli mittaushistorian kuumin vuosi. Maapallon jäätiköiden sulamisvauhti oli sekin viime vuonna mittaushistorian nopeinta.
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres arvioi, että maapallo lähettää hätäviestiä.
– Fossiilisten polttoaineiden aiheuttama saastuminen luo kasvavaa ilmastokaaosta, hän luonnehti.
YK:n pääsihteerin mukaan raportti osoittaa, että planeetta on kuilun partaalla.
WMO:n nyt saamien tulosten mukaan keskimääräinen maanpinnan lämpötila oli viime vuonna 1,45 celsiusastetta esiteollisen tason yläpuolella.
Luku on vaarallisen lähellä kriittistä 1,5 asteen kynnystä, jonka maat sopivat välttävänsä vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksissa.
– Emme ole koskaan olleet näin lähellä... Pariisin sopimuksen 1,5 asteen alarajaa, painotti WMO:n johtaja Andrea Celeste Saulo järjestön lausunnossa.
Merenpinnan nousu nopeutunut
Saulon mukaan nyt julkaistu raportti pitäisi nähdä "täyshälytyksenä" (red alert) maailmalle. Hän korosti, että ilmastonmuutoksessa on kyse paljon muustakin kuin lämpötiloista.
– Se, mitä näimme vuonna 2023, varsinkin ennennäkemättömän valtameren lämpeneminen, jäätiköiden vetäytyminen ja Etelämantereen merijään häviäminen, on erityisen huolestuttavaa.
Vuoden 2023 loppuun mennessä yli 90 prosenttia valtameristä oli käynyt läpi helleaaltoja jossain vaiheessa vuotta.
Merien toistuvat ja voimakkaammat lämpöaallot aiheuttavat "syviä kielteisiä vaikutuksia" meren ekosysteemeihin ja koralliriuttoihin, WMO varoitti.
Esimerkiksi Sveitsissä, jossa WMO:n pääkonttori sijaitsee, alppijäätiköt menettivät kymmeneksen jäljellä olleesta tilavuudestaan kahden viime vuoden aikana.
Niin ikään Etelämantereen merijään laajuus on myös "selvästi alhaisin koskaan".
Meren lämpenemisen ja jäätiköiden sulamisen yhteisvaikutus nosti merenpinnan viime vuonna korkeimmalle tasolle sitten satelliittimittausten alkamisen. Ne aloitettiin vuonna 1993.
WMO korostaa, että keskimääräinen merenpinnan nousu oli kuluneen vuosikymmenen aikana yli kaksinkertainen verrattuna satelliittimittausten ensimmäiseen vuosikymmeneen (1993–2002).
Hiilinieluista miljardilasku?
WMO:n raportissa on myös laskelma siitä, kuinka suuret kustannukset ilmastotoimissa viivyttelystä on odotettavissa.
Ympäristöjärjestö WWF Suomi korostaa kannanotossaan, että lasku ilmaston lämpenemisestä tulee ennen pitkää myös Suomen maksettavaksi. Lasku on WWF Suomen mukaan sitä isompi, mitä pidempään ilmastotoimien kanssa viivytellään.
– Riittävät ilmastotoimet ja niiden rahoitus ovat talouden tasapainottamisen ehto. Ilmastotoimissa hidasteleva ja ilmastorahoitusta leikannut Petteri Orpon (kok.) hallitus työntää vastuuta tulevaisuuden hallitusten harteille, vaikka 1,5 asteen lämpenemisraja lähestyy vauhdilla, sanoo suojelujohtaja Jari Luukkonen WWF Suomen tiedotteessa.
Hän lisää, että konkreettinen esimerkki viivyttelyn kustannuksista on Suomea todennäköisesti odottava miljardilasku metsien hiilinielujen sukelluksesta.
– Vaikka lasku lankeaisi vasta seuraavalle hallituskaudelle, on nykyhallitus ainoa, jolla on vielä mahdollisuus toimia hiilinielujen lisäämiseksi ajoissa. Kevään kehysriihessä hallituksella on usean miljardin taalan paikka osoittaa, että se kykenee tekemään tulevaisuuskestävää talouspolitiikkaa, Luukkonen linjaa.
2:07
Video: Asiantuntijan mukaan Suomessakin pitää varautua siihen, että ihmisiä kuolee entistä enemmän helteiden takia.