Yhdysvaltain presidentti Donald Trump osoitti määräämällään ilmaiskulla Syyriaan päättäväistä riskinottoa, luonnehtii Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola STT:lle.
Yhdysvallat ampui aamuyöllä kymmeniä ohjuksia Syyrian hallituksen lentokentälle. Yhdysvaltain mukaan kyseessä oli rangaistus Syyriassa siviilejä tappaneesta kaasuiskusta, josta Yhdysvallat syyttää Syyrian presidentti Bashar al-Assadia hallintoineen.
– Trump toimi välittömästi sitten, kun Yhdysvalloilla oli pitävät todisteet kaasuiskusta, ja isku kohdistui nimenomaan kentälle, josta kaasuisku todisteiden mukaan tehtiin.
Iskulla näpäytettiin Aaltolan mukaan paitsi Syyrian hallintoa ja presidentti al-Assadia myös Venäjää ja Venäjän presidentti Vladimir Putinia.
– Tässä selvästi ei pelätty Venäjän läsnäoloa alueella, isku tehtiin, vaikka kentällä on Venäjän miehistöä - vaikka Venäjää etukäteen varoitettiinkin, Aaltola sanoo.
Ulkomaille Yhdysvallat osoitti iskulla pystyvänsä vahvaan toimintaan Syyriassa ja sai kenties samalla lisää tukea alueen valtioilta. Kotimaassa isku saattaa hälventää Trumpin ympärillä velloneita epäilyjä kytköksistä Venäjään, Aaltola sanoo.
Miten Putin reagoi läimäykseen?
Aaltolan mukaan iskun vaikutukset Syyrian tilanteeseen tai maailmanpolitiikkaan riippuvat siitä, miten iskuun reagoidaan.
– Vielä ei voi sanoa, oliko tämä alku jollekin vai vain yksittäinen isku.
Vastaavia rankaisuiskuja Yhdysvallat on tehnyt aiemminkin, Aaltola muistuttaa, muun muassa 1990-luvulla terrorijärjestö al-Qaidan toiminta-alueille Sudanissa ja Afganistanissa.
Syyrian-iskussa on kuitenkin omat riskinsä, Aaltola sanoo.
– (Venäjän presidentti Vladimir) Putin sai tässä sormilleen. Paljon riippuu siitä, mikä on Putinin siirto, eskaloiko hän tilannetta Syyriassa tai sitten Ukrainassa. Joka tapauksessa asia on Putinille hankala peruna.
4:04
