Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan Donald Trumpilla ei näytä olevan kunnollista käsitystä Yhdysvaltojen ulkopolitiikasta ja siitä, mihin valtion globaali valta perustuu.
Charly Salonius-Pasternakin mukaan republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin linjapuhe oli sävyltään hyvin tumma.
– Mietin sanaa dystooppinen. Se oli tumma, yksi pieni versio, siinä ei ollut mitään aurinkoa, ei positiivisuutta – paitsi hän, hän oli Isä Aurinko, joka tulee ratkaisemaan nämä ongelmat. Muuten se oli tosi pessimistinen kuva ja puhe Yhdysvalloista, Salonius-Pasternak sanoo.
Trumpin puheessa etsittiin useita syyllisiä nykytilanteeseen: Barack Obaman hallitus ja Hillary Clinton pääsivät listalle. Obama on Trumpin mukaan edistänyt rotujen eriarvoistumista ja Clinton muun muassa edistänyt Isisin nousua.
Salonius-Pasternakin mukaan Trump käytännössä syytti Hillary Clintonia koko Lähi-idän nykytilasta.
2:01
Hämmentyneitä ja pelokkaita kuuntelijoita
Trumpin puheen aikana noustiin muutamiin otteisiin taputtamaan, mutta tummasävyisellä puheella oli myös muita vaikutuksia.
– Puhe oli selvästi hämmentävä, moni näytti olevan peloissaan, Salonius-Pasternak sanoo.
Trumpin luonteesta on liikkunut monenlaisia tarinoita. Salonius-Pasternakin mukaan Trump nauttii huomiosta.
– Menemättä liikaa henkilöpsykologiaan, tämä oli juuri sitä mitä hän kaipaa. Hän kaipaa, että niin moni ihminen kuin mahdollista, on läsnä ja kuuntelee häntä; on tavallaan pakotettu kuuntelemaan häntä.
– En välttämättä käyttäisi sanaa palvoa, mutta sitä hän ehkä osittain haluaa ja kaipaa. Tämä on täydellinen tilanne siihen.
Trump on sanonut usein haluavansa parempaa elämää amerikkalaisille. Linjapuheessaan hän julisti tuovansa rauhaa, järjestystä ja turvaa – kertomatta miten.
Se, onko pelaako Trump peliä lausunnoillaan vai onko hän vilpitön, ei ole selvää.
– Sitä on suoraan sanoen mahdotonta sanoa. Moni, paitsi perheeseen kuuluneet, sanovat, että Trump välittää vain itsestään. Jotkut ovat käyttäneet sanaa sosiopaatti. Trumpin on sanottu välittävän vain omasta suuruudestaan, että muut näkisivät, että hän on rikkaampi ja mahtipontisempi.
– Näin ollen olisi vaikeaa nähdä, miten hän välittäisi kaikista. Hän esimerkiksi haluaa ObamaCaresta eroon, mikä iskisi köyhimpään ihmisryhmään. En sano, etteikö hän yksityishenkilönä välittäisi ihmisistä, mutta ei ole indikaatiota, että hän välittäisi ihmisistä ryhmänä, Salonius-Pasternak toteaa.
1:07
Ulkopoliittiset kommentit täytyy ottaa tosissaan
Trump totesi eilen, että hän ei presidenttinä olisi automaattisesti sitoutunut Nato-maiden puolustamiseen. Eli Trump ei olisi automaattisesti sitoutunut noudattamaan Naton 5. artiklaa.
Trump painostaisi maita maksamaan enemmän kustannuksista.
– Tietenkin voi sanoa, että Trump omalla tyylillään sanoi sen, mitä moni amerikkalainen on sanonut jo vuosikymmeniä, eli Nato-liittolaisten pitää maksaa enemmän Naton kuluista, Salonius-Pasternak kertoo.
Hänestä Trump ei ymmärrä Yhdysvaltain vallan perustaa, mikä on huolestuttavaa.
– Sen, että sanotaan, että 5. artikla ei välttämättä velvoita ketään, pitäisi olla huolestuttavaa Nato-jäsenmaille. Se kertoo myös siitä, että Trump ei ymmärrä sitä, mihin Yhdysvaltojen globaali valta perustuu. Se perustuu näihin globaaleihin liittolaisuusverkostoihin, ei vain Euroopassa vaan myös Aasiassa ja muualla.
– Presidenttillähän on ulkopolitiikan suhteen hyvin vapaat kädet. Trump voi ilmoittaa Brysselissä tai suurlähettilään välityksellä, että Yhdysvallat ei ole sitä mieltä, että on artikla viiden paikka – ja siinä se on. Hän on myös asevoimien ylipäällikkö, jolloin hän voi sanoa, että ei, te ette toimi.
Vaikka ajatuksia muiden maiden Nato-kustannusten lisäämisestä on ollut ilmoilla jo pitkään, Trumpin kommentit pitää Salonius-Pasternakin mukaan ottaa tosissaan.
– Jos katsoo sekä republikaanien että demokraattien presidenttejä tai edes presidenttiehdokkaita, ei yksikään ole toisen maailmansodan ja nykyisen järjestelmän rakentamisen jälkeen sanonut mitään vastaavaa.
"Maailman paras diilien tekijä"
Trump on sivunnut puheissaan myös Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia ja Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdogania.
– Trump on sanonut, että ymmärtää Putinia ja Erdogania. Trump on sanonut, että kunnioittaa tapaa, jolla he saavat asiat hoidettua. Hän on myös sanonut, että voisi tehdä diilin Putinin kanssa.
Kahdenväliset diilit ovatkin avainasemassa itselleen diilien mestarin imagon rakentaneen Trumpin ulkopolitiikassa. Salonius-Pasternakin mukaan historiassa on nähty, miten suurvaltojen diileissä käy.
– Diplomatia ja neuvottelu ovat hyviä asioita, mutta Trump haluaa tehdä diilin. Kun historiassa on tehty kahdenvälisiä sopimuksia, siinä ovat pienet maat välissä, eikä heiltä yleensä kysytä. Se on huolestuttavin asia.
– Jos katsoo tähän mennessä Trumpin puheita, ei näytä siltä, että hän ymmärtäisi, mitä on ulko- ja turvallisuuspolitiikka, mitä diplomatia on, miten toimitaan. Voi olla, että Yhdysvaltojen valtionhallinnon kyky rajoittaa häntä olisi ehkä kuitenkin se pelastus tässä.
Salonius-Pasternakan mielestä olisi huolestuttavaa EU:lle, jos Yhdysvallat ryhtyisi ainoastaan kahdenvälisiä diilejä. Trump on Salonius-Pasternakin mukaan osoittanut halveksuntansa laajoja sopimuksia kohtaan.
– Trump halveksuu sellaisia sopimuksia, koska ne rajoittavat Yhdysvaltoja. Trump ei ymmärrä, että jos vapaaehtoisesti vähän rajoittaa itseään, voi saada paljon.
Vaikka Trump on esittänyt faktavirheitä useissa puheissaan, ei niiden esiintuominen Salonius-Pasternakin mukaan vaikuta hänen kannattajiinsa. Trumpilla on hänen mielestään ehdottomasti mahdollisuus voittaa presidentinvaalit.
– Tuoreimpien kyselyiden mukaan on 30–40 prosentin mahdollisuus, että kansa valitsee hänestä seuraavan presidentin, Salonius-Pasternak sanoo.