Brittitutkijan mukaan mukaan Donald Trumpin Venäjä-kommenteista ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump arvioi Venäjän olevan suurissa vaikeuksissa ja presidentti Vladimir Putinin tuhoavan maansa, jos tämä ei suostu rauhaan sodassa Ukrainaa vastaan.
Brittitutkija Keir Gilesin mukaan lopulta vain teot ratkaisevat, sillä Trumpin puheet ovat aiemminkin olleet ristiriitaisia ja täyttä performanssia.
Puheiden ja todellisuuden törmätessä presidentin linja voi muuttua nopeasti.
Trump toki ottaisi itselleen mieluusti pr-voiton Ukrainan sodan päättämisestä.
Hänen aiempi käytöksensä on Gilesin mukaan kuitenkin osoittanut, ettei Trumpia lopulta kiinnosta paljoakaan, onko Ukraina itsenäinen demokratia vai julman venäläismiehityksen alla.
– Itäisen Euroopan mailla ei siis ole mitään syytä olla vähemmän huolissaan tulevaisuudestaan kuin eilen, Giles sanoi STT:n puhelinhaastattelussa tiistaina.
Hänen mukaansa Trumpilla on nyt vaalikamppailun ja löysien Ukrainan sodan lopettamista koskeneiden puheiden jälkeen edessään se todellisuus, että osapuolten tavoitteet ovat edelleen mahdottomia sovittaa yhteen: Venäjä haluaa tuhota Ukrainan, ukrainalaiset taas selvitä hengissä.
– Trumpkaan ei voi saavuttaa mahdotonta eli pysyvää rauhanratkaisua, joka tyydyttäisi molempia osapuolia, Giles sanoo.
Kommentit tuskin leviävät Venäjällä
Trump lausahti tänään tiistaina paikallista aikaa myös, että Venäjä olisi menettänyt sodassa jo lähes miljoona sotilasta.
– Hän (Putin) ei voi olla innoissaan, koska hänellä ei mene hyvin. Hän kyllä jauhaa eteenpäin, mutta useimmat ihmiset ajattelivat, että sota olisi ohi noin viikossa, ja nyt se jatkuu jo kolmatta vuotta, Trump kuvaili.
Gilesin mukaan tällaiset kommentit tuskin saavat palstatilaa Venäjän tiedotusvälineissä, kun ne uutisoivat Yhdysvaltain presidentinvaihdoksesta.
Trumpin vähäisestä kiinnostuksesta Eurooppaan yleisemminkin saattaa kieliä se, ettei Natolle tai Ukrainalle uhrattu presidentin varsinaisessa virkaanastujaispuheessa sanaakaan.
Gilesin mukaan tämä ei ole uutta saati yllättävää.
– Yhdysvallat on sanonut jo vuosia kaikille, jotka ovat vain olleet valmiita kuuntelemaan, että Eurooppa on yhä vähemmän merkittävä ja saa siten (Yhdysvalloilta) yhä vähemmän resursseja ja huomiota verrattuna Kauko- tai Lähi-itään, Giles muistuttaa.
Lue myös: Trump: Putin tuhoaa Venäjän, jos hän ei tee sopimusta sodan päättämiseksi Ukrainassa
"Kylmää vettä Venäjän odotuksille"
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan Venäjällä on ollut Trumpin paluun suhteen joissain piireissä kovasti euforiaa ja paljon odotuksia.
Siksi tämän kriittisillä kommenteilla Putinista ja Venäjästä on huomattavasti enemmän painoarvoa kuin jos ne olisivat tulleet edeltäjä Joe Bidenin suusta.
Lassilan mukaan Trumpin on ajateltu olevan kunnon konservatiivi ja maailmankatsomukseltaan lähempänä Venäjää – eli henkilö, jonka kanssa voisi kenties päästä jonkinlaiseen sopimukseen.
– Kyllä tämä on kylmää vettä näille koville ja aika katteettomillekin odotuksille, mitä Kremlissä on ollut, Lassila sanoo.
Hänen mukaansa Trumpin tuoreet puheet vahvistavat Venäjän johdolle sen, että Yhdysvaltain uusvanha presidentti on arvaamaton eikä häneen voi täysin luottaa.
Lassilan mukaan näkyvää arvostelua Trumpia kohtaan ei Venäjällä kuitenkaan tulla näkemään, ei ainakaan ennen kuin Putin sellaiseen ryhtyy.
Putin taas ei halunne ainakaan vielä menettää tilaisuutta mahdolliseen diiliin Ukrainasta Trumpin kanssa. Tämä puhuu Lassilan mukaan selvää kieltä Venäjän suhteellisesta heikkoudesta.
– Jos Venäjä kykenisi toimimaan niin kuin Putin väittää sen sen kykenevän toimivan, niin eihän sen silloin tarvitsisi välittää tuon taivaallista siitä, kuka Yhdysvaltojen presidentti on, vaan vedettäisiin ihan omaa linjaa, Lassila sanoo.
Trumpin arvaamaton ja epädemokraattinen tapa toimia saattaa Lassilan mukaan osoittautua Ukrainan kannalta lopulta edulliseksi.
– Sotatilanteessa tarvitaan aika nopeita ja radikaalejakin ratkaisuja. Putinin primitiivinen politiikka tarvitsee primitiivisempiä keinoja sen torjumiseksi, Lassila perustelee.