Upin tutkijan mukaan on suomalaisten päätettävissä, kuinka paljon annamme Venäjän häirintätoimien vaikuttaa elämäämme.
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charlie Salonius-Pasternak pitää mahdollisena, että Venäjä ryhtyisi sotilaallisiin toimiin, jos Suomi päättää hakea Nato-jäsenyyttä.
Kyseessä ei hänen mukaansa olisi laajamittainen hyökkäys, sillä Venäjällä ei ole tarvittavia resursseja.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
– Näen sen hyvin mahdollisena, mutta ei sillä laajuudella, etteikö Suomen Puolustusvoimat – etenkin jos se saa tukea muilta – kykenisi sotilaalliselta kannalta hanskaamaan tilannetta, Salonius-Pasternak kommentoi MTV Uutiset Livessä.
Lue myös: Nato-jäsenyyttä kannattaa 68 prosenttia suomalaisista – Venäjän vastatoimet huolestuttavat
Salonius-Pasternakin mukaan sotilaallisia toimia voisi edeltää kyberhyökkäyksiä tai pakolaisten lähettämistä Suomen rajan yli.
– En näe, että mikään näistä asettaisi Suomea polvilleen. Se on melkein Suomen yhteiskunnan päätös, miten paljon annamme sen vaikuttaa. Jos netti tai sähkö ei toimi pariin tuntiin, kaikkien pitäisi selvitä siitä, hän sanoo.
Tänään MTV:n Uutisaamussa vieraillut kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä sanoi, ettei pidä sotilaallista iskua mahdollisena.
– Mutta on ihan varmaa, että Suomen sotilaallinen suunnittelu varautuu tähän. Se, että näin tehdään on oikein, koska samalla nostetaan sellaisen kynnystä ja varmistetaan että sitä ei tule, Penttilä arvioi.
Lue myös: Tällaista "kiusantekoa" Venäjä kohdistaisi Suomeen Nato-hakemuksen jälkeen
Kansa muodostanut oman Nato-kantansa
Uhista huolimatta suomalaisten Nato-kannatus on korkealla.
MTV:n teettämässä kyselytutkimuksessa peräti 68 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen tuli liittyä Naton jäseneksi. 20 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa ja 12 prosenttia ei haluaisi Suomea Natoon.
– Tulos vahvistaa tätä trendiä, jossa tuki Suomen Nato-jäsenyydelle tai jäsenyyden hakemiselle entisestään kasvaa, sanoo Salonius-Pasternak.
Pasternakin mukaan kansa vaikuttaa muodostaneen oman näkemyksensä sotilasliittoon kuulumisesta.
Ensimmäisen kerran yli puolet suomalaisista kannatti Nato-jäsenyyttä Ylen kyselyssä, joka julkaistiin Ukrainan sodan ensipäivinä. Osa kyselyn vastauksista oli kerätty jo ennen sodan alkamista.
Sen jälkeen suomalaisten Nato-kannatus on vain noussut.
– Kansalaiset ovat selvästi muodostaneet oman näkemyksensä, joka ei ole täysin irrallaan poliittisesta johdosta tai Ruotsin tekemisistä. Kuitenkin aika itsenäinen näkemys, Pasternak pohtii.