Euroopan komissio julkisti perjantaina metsästrategiansa, joka on jo ennakkoon synnyttänyt Suomessa vilkasta keskustelua. Kyse ei ole varsinaisesta lainsäädännöstä, vaan strategia on laaja ylätason kokonaisuus metsiin liittyviä linjauksia, joihin voidaan nojata EU:n ottaessa kantaa metsäkysymyksiin.
Metsien ja ilmakehän vuorovaikutuksen professori Jaana Bäck Helsingin yliopistosta kiittelee EU:n metsästrategiaa konkretiasta kestävän metsänhoidon suhteen.
– Aikaisemmin se on ollut hyvin löysää puhetta. On luotu visioita, mutta ei ole ollut konkreettisia tavoitteita. Tässä lähdetään liikkeelle siitä, että pitää olla jotain mihin niitä toimia peilataan ja millä niitä arvioidaan, hän toteaa.
Bäckin mukaan strategiassa pureudutaan ongelmakohtiin konkreettisesti. Siinä otetaan aktiivinen rooli ja metsät nähdään keskeisenä siinä, miten Euroopassa siirrytään ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen.
Lue myös: Metsänhoitoyhdistys kritisoi EU:n uutta metsästrategiaa: "Pidetään päätösvalta itsellä – tuntuu vieraalta laittaa metsäpolitiikka kovin ahtaaseen muottiin"
Päätösvalta pysyy jäsenvaltioilla
Suomessa keskustelu pyöri etukäteen sen ympärillä, että EU olisi kaappaamassa itselleen päätösvaltaa metsäasioissa, vaikka asia kuuluu jäsenvaltioille itselleen. Jaana Bäck myöntää, että Euroopassa on hyvin erilaisia metsiä ja niiden hoitamisessa on eroja. Strategiassa ei hänen mielestään sanella asioita maakohtaisesti, vaan katsoo kysymystä laajemmin.
– Paikalliset olot on otettava huomioon, mutta globaalissa kontekstissa ei voi lähteä siitä, että yhdellä maalla on yksinoikeus sanella, miten metsiä hoidetaan. Biodiversiteettikato ei ole asia, joka voidaan jonkun maan osalta sulkea kokonaan pois. Biodiversiteettiä pitää suojella siellä, missä sitä on.
Lue myös: Ville Niinistö tylyttää keskustalaista metsäpolitiikkaa: "Vanhanaikaista luonnonvarojen ryöstöpolitiikkaa"
Keskiviikkona esitellyssä EU:n ilmastopaketissa Suomen osuus hiilinieluista ei olisi juurikaan kasvamassa. Suomen tavoite hiilinielulle keskimäärin 17,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuosille 2026-2030. Jaana Bäck toteaa, että tavoite on alakanttiin eikä kovin kunnianhimoinen.
– Se on hyvinkin paljon alle esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Kyse on siitä, mihin ajankohtaan verrataan. Ilmastopaneeli on todennut, että jos pyritään hallitusohjelman mukaisiin tavoitteisiin, pitäisi tason noin 21 miljoonaa tonnia. Alakanttiin siellä on taulukko laadittu, vaikka luvut eivät ihan lopullisia vielä ole.