Salakavalan sairastuttajan, melun, suurin lähde on liikenne. Vaikkei taustahälinään aina osaa kiinnittää huomiota, ei ihmisen elimistö meluun totu. Elimistö voi reagoida ympäristön koviin ääniin jopa hengenvaarallisella tavalla: tuoreen tutkimuksen mukaan päivittäinen melusaaste nostaa riskiä sairastua sydänsairauksiin.
Journal of the American College of Cardiology -julkaisussa esitellyssä tutkimuksessa huomattiin, että ympäristön melu on yhteydessä riskiin sairastua kohonneeseen verenpaineeseen, sydänkohtaukseen, sydämen vajaatoimintaan sekä aivoinfarktiin.
Tutkijoiden mukaan erityisesti yöllinen altistuminen melusaasteelle nosti sairastumisriskiä.
Sydänkohtauksia, epäsäännöllistä pulssia, korkeaa verenpainetta...
Saksalais-tanskalainen tutkimusryhmä päätyi tulokseen tarkastelemalla vuosien aikana kertynyttä tietoa sekä aikaisempia tutkimuksia melun ja sydänsairauksien yhteydestä.
Data paljasti, että säännöllisesti kovalle melulle altistuvien ihmisten ja eläinten joukossa esiintyi useammin sydänkohtauksia, epäsäännöllistä pulssia sekä korkeaa verenpainetta, korkeaa verensokeria että kohonnutta kolesterolia kuin melulta välttyneiden yksilöiden keskuudessa.
Tutkijat uskovat, että melusaaste nostaa roimasti stressihormonien tasoa, millä on vakavia vaikutuksia ihmisen elimistölle. Vaikkei tutkimus osoita suoraa yhteyttä melun ja sydänsairauksien välillä, se näyttäisi todentavan melusaasteen ja stressin linkittyvän toisiinsa.
Yli 55 desibeliä haitallista
Maailman terveysjärjestön mukaan melu muuttuu terveydelle haitalliseksi ylittäessään 55 desibeliä. Esimerkiksi työpaikalla tapahtuva keskustelu, astianpesukoneen hurina sekä ilmastointilaite tuottavat suurinpiirtein tuon verran äänenvoimakkuutta. Vertailun vuoksi: puhelimen pirinä tuottaa 80, katupora 100 ja rock-bändin keikka 110 desibeliä.
Melusaasteelta voi suojautua käyttämällä kuulosuojaimia. Erityisen tärkeää kuulon suojaaminen on, mikäli työskentelee äänekkäässä ympäristössä, asuu lentokentän, vilkkaasti liikennöidyn tien tai rakennustyömaan lähettyvillä.
– Voimme tunnustaa melun terveydelliset riskit, mutta lääkärit tai potilaat eivät voi säännellä ympäristön melutasoa. Tarvitsemme poliittisia ja juridisia päätöksiä, jotka kiinnittävät huomiota Maailman terveysjärjestön äänirajoituksiin, sanoo Thomas Münzel, yksi tutkimuksen tekijöistä.
Lähde: ABC News, Suomen Sydänliitto
***
Yöllinen melu voi aiheuttaa myös unettomuutta ja unen laadun heikkenemistä. Unitutkijan mielestä unettomuus onkin jo uusi suomalaisten kansantauti. Huomenta Suomessa vierailleet asiantuntijat kertoivat, millaisia haittavaikutuksia unettomuudella on. Katso haastattelu alla olevalta videolta.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.