Tutkijat kannustavat äitejä imettämiseen – oletko tullut ajatelleeksi tätä korvikeruokinnasta aiheutuvaa haittaa?

shutterstock_164618243
Imettäminen on ekologinen tapa ruokkia vauvaa. Kuvituskuva.Shutterstock
Julkaistu 03.10.2019 16:28

Valpuri Haapala

valpuri.haapala@mtv.fi

Imettämiseen kannustaminen on ympäristöteko, brittitutkijat väittävät. Heidän laskujensa mukaan tarpeettomien äidinmaidonkorvikkeiden käytön vähentäminen ja imettämiseen kannustaminen pienentävät ilmastoa lämmittäviä päästöjä.

Rintaruokinta on ympäristöystävällinen tapa ruokkia vauvaa. Se ei tuota ylimääräisiä päästöjä tai roskaa. Toisin on äidinmaidonkorvikkeiden laita. Suurin osa niistä on lehmänmaitopohjaisia. Karjatalous on maailmanlaajuisesti merkittävä metaanipäästöjen aiheuttaja. Metaani on toiseksi merkittävin ihmisen tuottava kasvihuonekaasu ja hiilidioksidiakin voimakkaampi.

Lisäksi äidinmaidonkorvikkeita pitää lämmittää ennen käyttöä, mikä sekin tuottaa päästöjä. Osansa ympäristökuormitukseen tuovat pakkaukset, joissa äidinmaidonkorviketta säilytetään.

Imperial College Londonin tutkijat laskevat BMJ-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessaan, että puolen vuoden rintaruokinta säästäisi 95–153 hiilidioksidikilon verran päästöjä per vauva verrattuna äidinmaidonkorvikkeiden käyttöön.

Yksistään Isossa-Britanniassa imetyksen lisääntyminen vastaisi vuosittain 50 000–77 500 auton poistumista teiltä. Britanniassa imetyksen suosio on alhaisimpien joukossa koko maailmassa. Suomi on Euroopan tilastoilla kolmannella sijalla pitkään imettävistä maista, asiantuntijat kirjoittavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla.

LUE MYÖS: Jättimäiset tissit valtasivat Lontoon – taustalla tärkeä syy

Imettäminen on myös terveysteko

Imetys on hyödyllistä ympäristön lisäksi myös äidille ja vauvalle.

Rintamaito antaa lapselle infektiosuojaa. Imetetyillä lapsilla esiintyy vähemmän leukemiaa ja kätkytkuolemia kuin äidinmaidonkorvikkeella ruokituilla lapsilla. Pitkään jatkunut imetys suojaa lasta ylipainolta ja kakkostyypin diabetekselta.

Äidille pitkäkestoinen imetys on hyödyllistä, sillä se on huomattu suojaavan rintasyövältä, munasarjasyövältä ja kakkostyypin diabetekselta.

Suomessa vauvoille suositellaan täysimetystä 4–6 kuukauden ikään asti. Puolen vuoden iästä alkaen vauvaa tarvitsee rintamaidon lisäksi kiinteää ruokaa.

Kaikilla äideillä maito ei kuitenkaan nouse tai maidon määrä ei riitä täyttämään vauvan tarpeita. Näissä tapauksissa äidinmaidonkorvikkeiden käyttö on perusteltua, eikä siitä pidä kokea häpeää tai syyllisyyttä.

LUE MYÖS: Eikö vauvan paino lähde nousuun? Imetyskonsultti paljastaa, missä syy voi piillä

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

6:14img

Nappaa videolta vinkit imettämiseen!

Lähteet: Imperial College London, The TelegprahBMJ, THL, Imetyksen tuki ry

Tuoreimmat aiheesta

Imetys