Suomalaisvauvoilla tehtävä korviketutkimus sai imetyksen puolustajat raivoihinsa – järjestöiltä kannanotto: "Eivät tyydy lapsiin, jotka oikeasti tarvitsisivat tuotetta"

Järjestöt pitävät ilmaisia korvikkeita tarjoavaa äidinmaidonkorviketutkimusta epäeettisenä. Tutkimuksen takana olevan HiPP-yrityksen mukaan tutkimusasetelmassa ei ole kyseenalaisuuksia.

Imetyksen tuki ry, Suomen kätilöliitto ry, Suomen terveydenhoitajaliitto, Tehyn terveydenhoitajat ja Vauvamyönteisyyskouluttajat ry kritisoivat kannanotossaan voimakkaasti Helsingin Sanomissa 27. tammikuuta julkaistua ilmoitusta, jossa haettiin vapaaehtoisia vanhempia vauvoineen äidinmaidonkorviketutkimukseen.

Imetyksen tuki ry:n koulutuskoordinaattori Niina Mäkinen kertoo MTV Uutisille, että kannanoton julkaisun taustalla on tahto nostaa esiin tutkimuksen epäeettisyyttä. Lisäksi vaakakupissa painoi tieto siitä, että korvikkeiden käyttö imetyksen aikana lyhentää imetystä enemmän kuin äiti haluaisi.

Äidinmaidonkorviketta kauppaavien yritysten toiminnan voikin nähdä häikäilemättömänä. Mäkinen kertoo, että korvikefirmat käyttävät markkinointiin 36 dollaria jokaista syntynyttä lasta kohden.

– Korvikeohjauksen pitäisi aina olla tarpeen mukaista ja tulla imetysohjauksen myötä – ei näin, että kalastellaan perheitä isossa valtamediassa. Jos mainostetaan isosti ja näkyvästi, äidinmaidonkorvikepurkkiin tartutaan herkemmin, Mäkinen sanoo.

Artikkeli jatkuu kuvan alla.

Ilmoituksessa etsittiin imettäviä äitejä ja lapsia perheistä, joissa on suuri allergiariski. Ilmoituksen takana on äidinmaidonkorvikevalmistaja HiPP. Tutkimuksessa on tarkoitus antaa alle kuukauden ikäisille vauvoille ilmaista äidinmaidonkorviketta, jota on käytettävä vähintään neljän kuukauden ikään saakka. Tutkimuksen kohteena on pitkälle pilkottua proteiinia sisältävä äidinmaidonkorvike. HiPP toivoo voivansa markkinoida tuotetta hypoallergisena. Vuonna 2021 EU tiukentaa korvikevalmistajien mahdollisuutta käyttää terveysväitteitä mainonnassaan.

Myös MTV Uutisten tavoittama HiPP:n edustaja vahvistaa, että tutkimuksen tarkoituksena on arvioida, onko sen kehittämä tuote allergioita ehkäisevä. Yrityksen mukaan tutkimus on toteutuessaan eettinen.

– Tutkimus täyttää kaikilta osin tiukat eettiset periaatteet ja on Suomessa toimivan paikallisen eettisen toimikunnan hyväksymä, HiPP:stä sanotaan.

Rintaruokinnasta lukuisia hyötyjä

Mäkinen muistuttaa, että ainoa tutkittu keino allergian puhkeamisen ehkäisyyn on äidinmaito. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että imetys on lisäksi yhteydessä lapsen vähentyneeseen infektiosairastuvuuteen sekä pienentyneeseen lapsuus- ja aikuisiän ylipainon, leukemian, diabeteksen ja kätkytkuoleman riskiin.

Äidin kohdalla imetys puolestaan vähentää rinta- ja munasarjasyövän sekä kakkostyypin diabeteksen riskiä.

Äidinmaito on myös luonnollista ja ympäristöystävällistä ravintoa, joka kulkee aina mukana ja helpottaa perheen arkea. Korvikebisnes puolestaan on eläintuotantoon perustuva bisnes, joka kuluttaa maapalloa, muistuttaa Mäkinen.

– Tästä ei ole kenellekään muulle hyötyä kuin korvikevalmistajan kaupallisille intresseille, hän toteaa.

Myös HiPP:stä kerrotaan yrityksen olevan vakuuttunut imetyksen hyödyistä.

– HiPP on toistuvasti ja selkeästi tuonut esille imetyksen olevan aina paras ja ensisijainen ravitsemusmuoto lapsille. HiPP suosittelee selkeästi, että lapsia tulisi rintaruokkia niin kauan kuin mahdollista.

Ilmaiset korvikkeet vetoavat erityisesti köyhiin ja matalasti koulutettuihin

Osa vauvaperheistä toki hyötyy äidinmaidonkorvikkeista, mutta Mäkinen sanoo, ettei korvikefirmojen mainontaa ja markkinointia ole kohdennettu vain näihin ryhmiin.

– Kapitalistinen maailma ei toimi niin, että korvikefirmat tyytyisivät niihin lapsiin, jotka oikeasti tarvitsisivat tuotetta. Korvikemarkkinoiden kasvu ei ole koskaan pysähtynyt.

Mielikuviin perustuva ja näkyvä mainostaminen horjuttaa äitien luottamusta imetykseen. Tutkimukseen haettiin vastasyntyneitä vauvoja. Tässä vaiheessa useimpien äitien maitomäärää on mahdollista nostaa, jos esimerkiksi vauvan painonnousussa on haasteita.

Markkinointi ja ilmaisten korvikkeiden tarjoaminen purevat Mäkisen mukaan erityisesti köyhiin ja matalasti koulutettuihin.

Heikko tietous korvikekoodista

Mäkinen ei varsinaisesti syyllistä Helsingin Sanomia ilmoituksen julkaisemisesta. Hänen mukaansa Suomessa ollaan aika huonosti tietoisia korvikekoodista, joka kieltää äidinmaidonkorvikkeen mainostamisen kuluttajille sekä korvikevalmistajien ilmaiset tuotelahjoitukset vauvaperheille suoraan tai epäsuorasti.

Kritiikin kohteena ovat nimenomaan äidinmaidonkorvikevalmistajat sekä HiPP.

– Äidinmaidonkorvikkeita tulisi tutkia siten, että tutkimusjoukkoon otettaisiin vain lapsia, joilla äidinmaidonkorvikkeen käyttö on joka tapauksessa välttämätöntä eli esimerkiksi vauvoja, joiden äidit eivät halua tai pysty imettämään tai joilla on pysyvä lääketieteellisen lisämaidon tarve, linjaa Imetyksen tuki ry.

HiPP:n mukaan tutkimuksen tarkoituksena on hyödyttää lapsia ja perheitä pitkällä aikavälillä.

– Ravitsemustutkimukseen osallistujat auttavat parantamaan sellaisten vauvojen ravitsemusta, joiden perheessä on allergioita, ja he edistävät siten merkittävästi tutkimusta. 

Lue myös:

    Uusimmat