Tuoreiden tutkimusten mukaan suomalaiset vanhukset ovat pääosin tyytyväisiä elämäänsä, mutta yli 70-vuotiaista suomalaisista yksinäisyyttä kokee kuitenkin noin 300 000 ihmistä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen neljän vuoden välein tekemä hyvinvointitutkimus julkaistiin viime vuoden lopulla. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen julkaisi hiljattain tutkimuksen, jossa selvitettiin vuonna 1935 syntyneiden eläkeläisten elämänlaatua. Molempien mukaan suurin osa ikäihmisistä on elämäänsä tyytyväisiä.
Ilahduttavista tutkimustuloksista huolimatta yksinäisyys on edelleen mittava ongelma. Vaikka valtaosa ikäihmisistä ei koe itseään yksinäiseksi, niin yksinäisten osuus (5−10 prosenttia) tarkoittaa esimerkiksi yli 70-vuotiaiden ikäryhmässä noin 300 000 suomalaista. Jokaiselle heistä yksinäisyys on vakava ongelma, joka lisää kuolemanriskiä.
Yksinäisyys on tappavampaa kuin ylipaino
Chicagon yliopiston professori John Cacioppo on tutkimusryhmineen osoittanut, että yksinäisyys vaikuttaa merkittävästi fyysiseen terveydentilaan kasvattaen kuolemanriskiä enemmän kuin ylipaino.
− Kahdessa ikäluokassa on yksinäisiä vielä enemmän kuin muissa. Yli 80-vuotiaiden ikäryhmässä (5−10 prosenttia) sekä lasten ja nuorten joukossa – heistä jopa 20 prosenttia kokee itsensä usein tai ajoittain yksinäiseksi. Uusin tutkimus, esimerkiksi John Cacioppon ja Niina Junttilan julkaisut vahvistavat käsitystämme siitä, että kyse on hengenvaarallisesta ilmiöstä, jota ei saa vähätellä, sanoo HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen.
Tukihenkilöt ja keikka-vapaaehtoiset lievittävät yksinäisyyttä
HelsinkiMissio taistelee yksinäisyyttä vastaan elämän kaaren joka kohdassa – yli 700 vapaaehtoisen ja lähes 100 ammattilaisen avulla.
− HelsinkiMission asiakasmäärät ovat kasvaneet, apua tarvitsevat niin vanhukset, nuoret kuin lapsiperheetkin. Esimerkiksi soittojen määrä yksinäisiä senioreja palvelevaan Aamukorva-puhelimeen ovat kasvaneet 10 prosentilla vuodesta 2013 vuoteen 2014.
− Vuonna 2014 Aamukorva vastasi lähes 5000 puheluun, vanhuksia auttavat keikkavapaaehtoiset tekivät tuhat auttamiskeikkaa, Nuorten Kriisipisteessä ja Krisjouren för Ungassa kriisityöntekijät tapasivat suomen- ja ruotsinkielisiä nuoria lähes 3000 kertaa ja 52 nuorelle on järjestynyt tukihenkilö, Valtonen toteaa.
− Järjestömme tukitoimet eivät kuitenkaan poista jokaisen omaa vastuuta. Loppujen lopuksi kyse on siitä, että emme sulje silmiämme, vaan huomaamme toisen hädän. Ystävänpäivänä on hyvä hetki aloittaa, Valtonen kannustaa.
Lähde: HelsinkiMissio
Kuva: All Over Press