Tutkimus: Flunssa voi suojata vakavilta koronaoireilta – tässä syy

Maailmalla jylläävä uusi koronavirus SARS-CoV-2 on vain yksi kymmenistä koronaviruksista. Nyt tutkijat ovat saaneet viitteitä siitä, että mikäli ihminen on sairastanut aiemmin toisen koronaviruksen aiheuttaman flunssan, hänen puolustusjärjestelmänsä on valmiimpi taistelemaan nykyistä pandemianaiheuttajaa vastaan. 

Koronaviruksien aiheuttaman flunssan sairastaminen voi auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan uuden koronaviruksen, mikä suojaa covid-19-taudilta. Syy löytyy elimistön T-soluihin kertyneestä tiedosta aiemmasta koronaviruksien sukuun kuuluvasta taudinaiheuttajasta. T-solut ovat immuunipuolustuksen kannalta välttämättömiä veren valkosoluja.

T-solujen muistot aiemmista koronaviruksista voivat mahdollisesti selittää, miksi osa covid-19-tautiin sairastuneista saa vakavan tautimuodon, kun taas osa kärsii vain lievistä oireista.

Yhdysvaltalaisen La Jolla Institute for Immunology -järjestön tutkimus julkaistiin Science-tiedelehdessä. Tiedotteessa tutkijat korostavat tulosten olevan spekulaatiota. Varmoja päätelmiä tehdäkseen aiheesta tarvitaan paljon enemmän dataa.

T-solut pystyivät taistelemaan useita koronaviruksia vastaan

Tutkimus nojaa tuoreeseen Cell-tiedelehdessä julkaistuun instituutin omaan tutkimukseen. Tutkimuksessa havaittiin, että 40–60 prosentilla ihmisistä, jotka eivät koskaan olleet altistuneet SARS-CoV-2-virukselle, löytyi virukseen reagoivia T-soluja. Heidän immuunijärjestelmänsä siis tunnisti viruksen, jota se ei ollut ennen kohdannut.

Löydös herätti laajaa mielenkiintoa. Seuraavaksi tutkijat tarkastelivat joukkoa verinäytteitä, jotka oli otettu ennen kuin uusi koronavirus edes oli löytynyt. He kartoittivat tiettyjä epitooppeja, jotka vastaavat T-solujen ristivasteesta. 

Analyysi osoitti, että uudelle koronavirukselle altistamattomat osallistujat kykenivät tuottamaan lukuisia T-soluja, jotka toimivat SARS-CoV-2-virusta sekä neljää flunssaa aiheuttavaa koronavirusta vastaan.

Lähemmässä tarkastelussa tutkijat huomasivat, että osa koronaviruksiin reagoivista T-soluista tähtäsi SARS-CoV-2:n pinnalla oleviin proteiinipiikkeihin, joiden avulla se tarttuu ihmisen soluihin. Muistinsa avulla T-solut kykenivät lisäksi tarttumaan muihin uuden koronaviruksen proteiineihin. Tästä löydöksestä tutkijat toivovat apua rokotekehitykseen.

Vastustuskykyä koronalle on havaittu useissa tutkimuksissa

Vastaavia löydöksiä ”koronaimmuniteetista” on löydetty aiemminkin, kertoo The Scientist

Jo huhtikuussa saksalaistutkijat raportoivat löytäneensä vihjeitä vastustuskykyä tuovista T-soluista. Heinäkuun lopussa vertaisarvioidussa Nature-tiedelehdessä julkaistu tutkimus selitti, että kyseiset solut tuottavat pinnoillaan  SARS-CoV-2:n tartuntapiikkeihin reagoivia proteiineja, mikä osoittaa immuunivastetta.

Vaikuttaakin siltä, että jo virusten pieni samankaltaisuus auttaa elimistön immuunijärjestelmää reagoimaan uuteen uhkaan. Jonkinasteinen immuniteetti ei kuitenkaan tarkoita, että ihminen ei saisi infektiota uuteen koronavirukseen törmätessään – heidän oireensa vain voivat olla lievempiä. 

Pahimmassa tapauksessa T-solujen ristivaste voi olla vaarallista, sillä ne voivat saada aikaan haitallisen immuunivasteen, varoittaa saksalainen immunologi Andreas Thiel. Hänen arvioi The Scientistille, että riskiryhmässä ovat erityisesti vanhukset.

T-solujen lisäksi tutkijat ovat havainneet vasta-aineita, jotka neutralisoivat uuden koronaviruksen tarttumapiikkejä. Brittitutkijat havaitsijat, että näitä vasta-aineita löytyi runsaasti etenkin 1–16-vuotiailta lapsilta. Tutkijat arvelivat vedoksessaan, että syy voi löytyä siitä, että lapset altistuvat säännöllisemmin muille koronaviruksille, kuten niille, jotka aiheuttavat vain flunssaa.

Vaarattomammille koronaviruksille altistuminen voi selittää, miksi lapset yleisesti ottaen kokevat lievempiä oireita covid-19-tautiin sairastuessaan.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lue myös:

    Uusimmat