Korkeakoulujen todistusvalinnan kasvattaminen on vähentänyt ammattitutkinnon suorittaneiden osuutta ja lisännyt vastavalmistuneiden ylioppilaiden määrää korkeakouluissa aloittavista opiskelijoista, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.
– Uudistus on onnistunut ainakin siinä tavoitteessa, että vastikään toiselta asteelta valmistuneiden hakijoiden osuus valituista on kasvanut. Uudistus siis johti siihen, että ihan näillä nuoremmilla hakijoilla välivuosien määrä on jonkin verran pienentynyt, koska he siirtyvät enemmän toiselta asteelta kolmannelle asteelle, sanoo Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen.
Tutkimusta oli tekemässä VATT:in ja Laboren tutkijoita, ja siinä selvitettiin, miten todistusvalintaa kasvattanut opiskelijavalintauudistus pääsi tavoitteisiinsa.
Vuodesta 2020 alkaen korkeakoulujen opiskelijoista vähintään puolet on valittu ylioppilastodistuksen tai ammatillisen koulutuksen lopputodistuksen perusteella. Muutos alkoi ammattikorkeakouluista vuonna 2018 ja tuli voimaan kokonaisuudessaan yliopistoissa vuonna 2020.
Monet todistuksella paikan saaneet eivät ota paikkaa vastaan
Monet korkeakoulujen todistusvalinnan kasvattamiseen liittyvät huolet ovat osoittautuneet tutkimuksen mukaan aiheettomiksi. Todistusvalinnan kasvattamisen uskottiin suosivan naishakijoita ja kasvattavan korkeakoulutuksen periytymistä, mutta muutoksella ei ole juuri ollut niihin vaikutusta.
Uudistuksen keskeisintä tavoitetta eli korkeakouluihin siirtymisen nopeutumista tarkasteltiin tutkimalla sitä, kuinka uudistus vaikutti 19-vuotiaiden hakijoiden asemaan.
Tutkimuksen mukaan todistusvalinnan kautta paikan saaneet nuoret hakijat jättävät usein paikan vastaanottamatta. Paikan vastaanottaneiden 19-vuotiaiden osuus on kasvanut viisi prosenttiyksikköä. Paikan vastaanottaneiden keski-iän muutos uudistuksen jälkeen ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä.
Ammatillisen tutkinnon tai sekä yo- että ammatillisen tutkinnon tehneiden osuus hyväksytyistä on pienentynyt.
Suurempi osa valituista hakee opiskelemaan uudelleen
Uudistuksen seurauksena aikaisempaa suurempi osuus valituista ja paikan vastaanottaneista hakee uutta opiskelupaikkaa seuraavana vuonna. Pekkarisen mukaan tämä on ilmiö, jota on seurattava tarkasti. Tarkkaa syytä ei vielä tiedetä, mutta Pekkarisen mukaan se voi johtua siitä, että uudelleen valinta on helpompaa kuin ennen uudistusta, vaikka kaikkiin kohteisiin ei voikaan hakea todistuksella kuin ensikertalaiset.
Toinen syy saattaa olla se, että todistusvalinnassa sisään päässeillä ei ole välttämättä niin hyvät tiedot opiskelemastaan alasta kuin niillä, jotka ovat tulleet pääsykokeella ja lukeneet alan pääsykoekirjoja.
– Viime kädessähän pitää katsoa vaikutusta siihen, kuinka pitkä aika menee korkeakoulusta valmistumiseen. Se kuitenkin mittaa järjestelmän tehokkuutta. Meidän tutkimuksemme on kuitenkin tehty sen verran nopeasti uudistuksen jälkeen, että vielä tätä ei ole ollut mahdollisuutta tutkia.
Nykyisin korkeakoulujen yhteishaussa voi hakea kuuteen eri paikkaan. Pekkarisen mukaan tällainen rajaus ei ole kuitenkaan enää perusteltu, sillä moni hakija saattaisi voida haluta hakea useampaan kohteeseen.
Pekkarisen mukaan rajoituksen poistaminen olisi helposti toteuttavissa oleva muutos ja se lisäisi järjestelmän tehokkuutta.