Vähähappinen ilma parantaa aivovaurioita, jotka liittyvät solujen mitokondrioiden toimintaan, osoittaa uusi tutkimus. Tutkimusryhmä toivoo, että havaintoja voidaan vielä käyttää ikääntymiseen liittyvien sairauksien hoidossa.
Ohuen ilman hengittäminen voi parantaa aivovaurioita, jotka johtuvat mitokondriosairauksista, Howard Hughes Medical Instituten tutkimusryhmä osoittaa.
Tutkimus toteutettiin hiirillä, joilla oli sama geneettinen poikkeama kuin ihmisillä, jotka sairastavat mitokondriosairauksia.
Kun hiiret olivat hengittänet kuukauden ilmaa, jossa oli vain puolet tavallisesta happimäärästä, niiden aivojen leesiot olivat kadonneet.
– Pystyimme parantamaan pitkälle edenneen sairauden. Tämän tyyppisiä neurologisia sairauksia on pidetty parantumattomina, tutkija Vamsi Mootha hehkuttaa.
Vuoristoilmasta apua mitokondriosairauksiin?
Suomalainen molekyylineurologian tutkimusryhmää Helsingin yliopistossa johtava Anu Wartiovaara sanoo, että tutkimus on hänelle tuttu ja että löydös oli todella yllättävä.
– Tiedeyhteisö oli todella yllättynyt, mutta kyllä se ihan vakuuttava tutkimus on, Wartiovaara sanoo.
Tutkimus toteutettiin vertailmalla kahta hiiriryhmää. Kun hiiriä pidettiin tilassa, jossa ne hengittivät tavallista ilmaa, josta 21 prosenttia on happea, aivoihin kehittyi leesioita ja hiiret elivät vain 58 päivää.
Hiiret, joita pidettiin tilassa, jossa happea oli vain 11 prosenttia, elivät 270 päivää eikä aivoissa näkynyt leesioita.
Happi on 11-prosenttista esimerkiksi vuoristoissa ja Wartiovaara kertookin, että tulos herätti pohdintaa siitä, pitäisikö mitokondriosairauksista kärsiville kehittää esimerkiksi vähähappisia hoitokammioita tai järjestää parantola Tiibetiin.
– Tämä pitäisi kuitenkin ensin testata ihmisillä, Wartiovaara huomauttaa.
Mitokondrioiden heikkenemisellä ja ikääntymisellä yhteys
Mitokondrioiden toimintakyvyn heikkeneminen liittyy myös ikääntymiseen sekä ikääntymiseen liittyviin sairauksiin.
Howard Hughes Medical Instituten tutkimusryhmä maalaileekin, että tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää myös mitokondriosairauksien ulkopuolella: voisiko vähähappisen ilman hengittäminen auttaa ikääntymiseen liittyviin neurologisiin sairauksiin kuten Alzheimerin tautiin tai Parkinsonin tautiin, tai jopa hidastaa ikääntymistä.
Wartiovaara ei tyrmää ajatusta täysin.
– On aina vaikeaa sanoa, mikä sairaisiin kudoksiin toimiva hoito toimii myös terveisiin kudoksiin, Wartiovaara selittää.
– Se tiedetään, että Tiibetissä ei elä poikkeuksellisen pitkäikäisiä ihmisiä, mutta en silti pitäisi ajatusta ihan perusteettomana. Ikääntymiseen liittyy muutamia tekijöitä, joista mitokondriovauriot ovat yksi.
Ensimmäinen askel ovat jatkotutkimukset. Tutkimusryhmä aikoo vielä selvittää, miten ohut ilma suojaa ja korjaa aivoja molekyylitasolla. Tutkimustulos täytyy osoittaa myös ihmisillä.
Tutkimus julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciencesissa.