Työministeri Tuula Haataisen (sd.) mukaan työvoimapalveluita uudistetaan siten, että työttömällä on aina mahdollisuus suoriutua hänelle määrätyistä velvoitteista.
Hallituksen työllisyystoimia torstaina esitellyt Haatainen lupaa, että Suomen poikkeuksellisen tiukat karenssit kohtuullistetaan uudistuksen yhteydessä. Tällä hetkellä työttömyysetuuden voi menettää jopa kahdeksi kuukaudeksi, jos työtön ei hae te-toimiston tarjoamaa työtä.
Hallitus uudistaa työvoimapalveluita seuraten pohjoismaista esimerkkiä. Tämä tarkoittaa Haataisen mukaan sitä, että palveluita pyritään tuomaan lähelle ihmisiä, ensin kuntakokeilulla.
Myös palkkatukea yksinkertaistetaan ja osatyökykyisten työllistymistä parannetaan.
Keskeistä on Haataisen mukaan palveluiden paraneminen. Työnhakuun saa yksilöllistä apua, ja virkailijan tapaa useammin. Tarkoituksena on palkata yli 1 000 uutta työnhakuvirkailijaa.
– Nykyisin työllisyyspalvelut ovat kuin etäinen serkku, joka soittaa kerran kolmessa kuukaudessa kyselläkseen miten menee. Nyt tätä korjataan, Haatainen lupasi.
Haettavat työpaikat saa valita itse
Käytännössä työttömän on haettava noin yhtä työpaikkaa viikossa siten, että työpaikan saa valita itse.
Työnhausta olisi raportoitava kuukausittain. Jos näin ei toimi, seuraa ensin huomautus ja sen jälkeen työttömyysetuuden menetys viideltä päivältä ja jatkuessaan kymmeneltä päivältä.
Työnhakuvelvoitteeseen vaikuttavat hakijan työkyky, osaaminen ja alueen työmahdollisuudet. Kaikki tapaamiset, rekrytointitapahtumat ja koulutukset laskettaisiin aktiivisuudeksi.
Haatainen: Aktiivimalli oli epäoikeudenmukainen
Haatainen painottaa, että työttömyysturva on tärkeä turvaverkko, ja työntekijällä on oltava mahdollisuus selviytyä hänelle asetetuista velvoitteista.
– Tästä periaatteesta on poikettu kerran, edellisen hallituksen aktiivimallin yhteydessä. Aktiivimalli oli epäoikeudenmukainen ja epäreilu, koska se ei palkinnut yrittämisestä, vaan rankaisi epäonnistumisesta.
Hallitus kertoi keskiviikkona kokonaisuudesta, jonka odotetaan lisäävän 31 000–36 000 työllistä vuosikymmenen aikana. Tästä pohjoismaisten työvoimapalveluiden osuus on 9 500–10 000 ihmistä.Kevään kehysriihessä hallitus arvioi, miten se voisi päästä pidemmällä tähtäimellä kohti 80 000 työllisen lisäystä.