Työpaikkakiusaamiseen puututaan huonosti – uhri voi joutua lähtemään

– Työpaikkakiusaaminen voi ilmetä esimerkiksi eristämisenä tai huomioon ottamattomuutena: ei kuunnella, ei puhuta ja kohdellaan kuin ilmaa. Toisaalta se voi olla huutamista, pilkkaamista ja naurunalaiseksi saattamista. Kiusaamalla vaikutetaan työntekijän mahdollisuuksiin tehdä työtään ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, työ- ja organisaatiopsykologi Maarit Vartia Työterveyslaitokselta kertoo.

Vaikka yhtäläisyyksiä koulukiusaamiseenkin on, työpaikkakiusaamisella on omat piirteensä.

– Aikuiset ehkä käyttävät vielä monipuolisemmin erilaisia psykologisia kiusaamisen keinoja. Koulussa haukutaan ja pilkataan ja arvostellaan ulkonäköä tai vaatteita. Työpaikoilla ilmenee henkilöön liittyvän kiusaamisen lisäksi monenlaista työhön liittyvää epäasiallista kohtelua. Työhön liittyvän kiusaamisen muotoja ovat esimerkiksi kokouksiin kutsumatta jättäminen, kohtuuttomien aikataulujen tai työtehtävien antaminen tai työtehtävien pois ottaminen.

– Koulukiusaamiseen liittyy ehkä myös enemmän fyysistä väkivaltaa. Viedään kirjat, tönitään, kaadetaan ja jopa lyödään. Työyhteisöjen sisällä fyysinen väkivalta on aika harvinaista.

Miksi kiusataan?

Vartia sanoo, että tyypillistä työpaikkakiusaajaa ei ole olemassa.

– Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että kiusatun ollessa nainen hänen kiusaajansa on yhtä todennäköisesti mies kuin nainen. Mutta jos kiusaamisen kohteena on mies, on todennäköisempää, että myös kiusaaja on mies.

Selitystä kiusaamiselle haetaan usein kiusaajien persoonallisuuden piirteistä.

– Niitä useammin kiusaamisessa näkyvät ihmisten motiivit ja tavoitteet. Ajatellaan, että ”jos savustan tuon ihmisen täältä ulos, voin saada hänen tehtävänsä”. On hyvä huomata, että esimiehetkin voivat joutua kiusaamisen kohteiksi. On tapauksia, joissa kouluun on haettu uutta rehtoria, paikkaa on hakenut muutama opettaja koulun sisältä ja tehtävään onkin valittu joku ulkopuolelta. Silloin joku itseään tehtävään parempana pitävä opettaja on saattanut päättää, että uusi rehtori savustetaan ulos.

Tavallisempaa on kuitenkin, että kiusaamisen taustalta löytyy erilaisia työhön ja työn tekemiseen liittyviä ongelmia: rooliristiriitoja ja -epäselvyyttä, vastuiden ja tehtävänjaon epäselvyyttä, työn organisoinnin ongelmia, yleisesti huono työilmapiiri, jatkuva suuri työpaine, esimiestyön ongelmia… Myös suuret organisaatiomuutokset, uhat, epävarmuus, epätietoisuus sekä kilpailu työpaikalla altistavat kiusaamiselle.

– Joskus ikääntyneet ihmiset kokevat, että heitä yritetään saada lähtemään työstään erilaisin mitätöinnin, alistamisen ja painostuksen keinoin. Epäillään, että heidät pyritään ajamaan eläkkeelle kiusaamalla. Tutkimukset eivät kuitenkaan osoita, että ikäryhmien välillä olisi merkittäviä, systemaattisia eroja.

Sen Työterveyslaitoksen ja Tilastokeskuksen tutkimukset sen sijaan ovat osoittaneet, että kiusaamista koetaan enemmän kunta- kuin yksityisellä sektorilla.

– Toimialoista esille nousee jonkin verran muita enemmän sosiaali-, terveydenhuolto- ja opetusalat.

Vartian mielestä huomio pitäisi toimialakohtaisten erojen sijaan kiinnittää kuitenkin organisaatiokohtaisiin eroihin.

– Isossa organisaatiossa voi olla yksi osasto, jossa kymmenen prosenttia työntekijöistä kokee olevansa kiusattuja ja 50 prosenttia kertoo havainneensa kiusaamista. Käytävän toisella puolella olevalla osastolla kiusaamista voi kokea kaksi prosenttia ja havaita joka kymmenes.

Miksei kukaan puolusta?

Työturvallisuuslain 28. pykälässä sanotaan, että ”jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi”.

Suurimmalla osalla työpaikoista työpaikkakiusaamista varten on kehitetty toimintamalleja ja ohjeistuksia. Tietoa siis on, mutta teot tuntuvat toistaiseksi olevan riittämättömiä.

– Työterveyslaitoksen Työ ja terveys -haastattelututkimuksessa kiusaamista kokeneiden määrä on pysynyt samana: noin kuusi prosenttia vastaajista. Työpaikoilta tulevien viestien perusteella monilla työpaikoilla on edelleen hankalaa puhua kiusaamisesta ja kiusaamisen selvittämisessä on puutteita.

– Myös julkisuudessa esillä olleille tapauksille on ollut yhteistä riittämätön puuttuminen. Miksi organisaation johto ei puutu asiaan, vaikka tietää, että niin pitäisi tehdä?

Vartia toivoo, ettei työpaikkakiusaamista kerta kaikkiaan hyväksyttäisi työpaikoilla.

– Käytännössä se tarkoittaa, että kun epäasiallista kohtelua havaitaan, niin jokaisen tulisi aktiivisemmin kyseenalaistaa se ja nostaa se puheeksi. Joko niin, että käy sanomassa epäasiallisesti käyttäytyvälle, että hänen toimintansa on tyhmää ja pyytää häntä lopettamaan, tai niin, että menee tukemaan epäasiallisen käyttäytymisen kohteeksi joutunutta. Aika usein kiusatut ihmettelevät, miksi kukaan ei puolusta heitä.

Kiusattu voi joutua lähtemään

Hyvin harva työpaikkakiusattu vie asian oikeuteen.

– Jotkut kiusatut lähtevät työpaikalta pois, koska kokevat olevansa puolustuskyvyttömiä. He eivät usko tai luota siihen, että organisaatiossa selvitettäisiin tilanteet asianmukaisesti. Jotkut taas jättävät paikkansa sen takia, että kokevat oman hyvinvointinsa kärsivän ja haluavat ikään kuin suojata itseään.

Osa jää.

– Syynä voi olla se, että kokee tilanteen kauhean epäoikeudenmukaiseksi – ”en minä ole ansainnut tätä”. Oikeutta jäädään hakemaan työyhteisöön.

Joskus kiusaamisen esille nostamisen on koettu johtaneen ”hankalan” ihmisen maineeseen ja jopa irtisanomiseen.

– Tällaisissa tilanteissa on myös saatettu tehdä sopimus, jossa työntekijälle on maksettu eräänlaista korvausta, Vartia sanoo.

Maarit Vartia puhui työpaikkakiusaamisesta jo vuonna 2010, jolloin työpaikkakiusaamista kokevia suomalaisia arvioitiin olevan noin 140 000. Katso Huomenta Suomen lähetys alla olevasta videosta.