Työpaikkakiusaamista tapahtuu enemmän julkisella kuin yksityisellä sektorilla – "Vaarantaa lopulta henkilön terveyden"

Joka kolmas työntekijä on huomannut työpaikkakiusaamista työpaikallaan viimeisen vuoden aikana, kertoo kyselytutkimus.  Joka viides puolestaan kokee tai epäilee joutuneensa itse työpaikallaan kiusatuksi.

Erityisen paljon kiusaamista havaittiin julkisella sektorilla, jossa jopa 38 prosenttia kertoi huomanneensa kiusaamista. Yksityisellä puolella vastaava luku oli 27 prosenttia.

Tiedot ovat peräisin Toimihenkilöliitto ERTOn tekemästä kyselytutkimuksesta. Liitto kysyi kesäkuussa tuhannelta suomalaiselta työssä olevalta palkansaajalta heidän kokemuksiaan työpaikkakiusaamisesta.

–  Työpaikkakiusaaminen on pahimmillaan toistuvaa, pitkään jatkuvaa kielteistä kohtelua, joka vaarantaa lopulta henkilön terveyden. Esimerkiksi ahdistunut olo, itkeminen, yöunien häiriintyminen ja painajaiset ovat selkeitä merkkejä siitä, että asiaan on reagoitava, Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen sanoo tiedotteessa.

Isommissa yrityksissä havaittiin enemmän kiusaamista

Yrityksen koko vaikutti myös kiusaamisen yleisyyteen. Tutkimuksen mukaan pienissä, alle 10 henkilön, yrityksissä työskentelevistä 20 prosenttia on havainnut kiusaamista, kun esimerkiksi yli 250 henkeä työllistävissä yrityksissä toimivista sitä on havainnut 34 prosenttia.

Noin 60 prosenttia vastaajista vastasi, että työntekijät uskaltavat ja osaavat puuttua kiusaamiseen ainakin jossain määrin.  Noin 40 prosenttia epäili, ettei työntekijöiltä löydy osaamista tai uskallusta puuttua tai vastaaja ei osannut sanoa, osattaisiinko puuttua. Suurin piirtein joka viides epäili, ettei itse osaisi tai uskaltaisi puuttua kiusaamiseen.

Aaltonen muistuttaa, että on jokaisen vastuulla puuttua kiusaamiseen.

–  Vaikka työnantaja viime kädessä vastaa työturvallisuudesta, on jokaisen meidän osaamisemme mukaan tuettava niin omaa kuin muidenkin työterveyttä. Avoin keskustelu työpaikalla on tärkeää senkin takia, että hyvän ja huonon käyttäytymisen rajat eivät ole kaikille selkeitä. Kiusaaja ei välttämättä ymmärrä kiusaavansa, ennen kuin se hänelle kerrotaan, Aaltonen sanoo tiedotteessa.

Syytöksiä esitettäessä kannattaa aina kertoa konkreettisia esimerkkejä tapahtuneesta.

Lue myös:

    Uusimmat