Työterveyslaitoksen mukaan jopa yli 100 000 ihmistä kokee joutuvansa kiusaamisen kohteeksi joka päivä työpaikallaan.
Video: Vähävaraisuus altistaa lapset koulukiusaamiselle
Työpaikkakiusaaminen on pitkäkestoista ja systemaattista mitätöintiä, alistamista, loukkaamista ja kielteistä kohtelua. Kiusaaminen vaikuttaa työntekijän maineeseen ja mahdollisuuksiin tehdä työtä sekä kommunikoida muiden työyhteisön jäsenten kanssa.
Työpaikkakiusaaminen murentaa kiusaamisen kohteeksi joutuneen hyvinvointia, ja pahimmillaan kiusaamistilanne jatkuu niin pitkään, että lopulta työntekijä kokee olevansa koko työyhteisön kiusaama, kun asiaan ei puututa.
Kustannukset vaikeasti mitattavia
Kiusaamisella on myös taloudellinen puoli. Työterveyslaitoksen mukaan pitkään jatkunut kiusaaminen voi aiheuttaa työpaikalla kustannuksia jopa useiden kymmenien tuhansien eurojen edestä.
Kustannuksia on hankala määritellä tarkasti, sillä ne koostuvat osittain vaikeasti mitattavista kuluista.
Antti Soikkanen, vanhempi konsultti Työterveyslaitokselta kertoo, että kustannuksia aiheutuu etenkin alentuneesta työtehosta ja ilmapiirin huononemisesta koko työyhteisössä sekä kiusaamisvyyhdin selvittelystä.
– Kustannukset ovat helposti äärimmäisen laajoja, Soikkanen sanoo.
Yhden sairauslomapäivän hinta on Työterveyslaitoksen mukaan esimerkiksi noin 350 euroa.
Kustannuksia tulee töiden uudelleenjärjestelyistä, mahdollisesta ulkopuoliselle asiantuntijalle maksettavasta palkkiosta sekä uudelleenrekrytoinnista ja perehdyttämisestä. Kielteisiä seurauksia työpaikalle ovat myös huono maine, negatiivinen mediajulkisuus ja mahdolliset oikeudenkäyntikulut.
– Olisi erittäin kannattavaa vaikuttaa esimiesten osaamiseen ja työkulttuuriin proaktiivisesti ja tulevaisuus mielessä pitäen, Soikkanen huomauttaa.
Esimiesten pohdittava käytöstään
Työterveyslaitos on tutkinut kiusaamista pitkään ja tehnyt laajoja kartoituksia työpaikkakiusaamisesta. Työterveyslaitos on kehittänyt yhteistyössä useiden julkisten ja yksityisten yritysten kanssa esimiehille suunnatun verkkovalmennuksen Työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi.
Verkkovalmennuksen on määrä tuoda esimiehille uusia työkaluja kiusaamiseen puuttumiseen ja ehkäisyyn. Valmennukseen sisältyy muun muassa lyhyitä videoita sekä tehtäviä, joiden avulla esimies saa selkeän kuvan omista vastuistaan ja keinoista selvittää ristiriitoja.
– Olemme yrittäneet muokata tiedon muotoon, jossa esimiehet voisivat itse pohtia omaa toimintaansa ja käyttäytymistään, Soikkanen kertoo.
Digitalisaatio ja teknologian kehittyminen ovat mahdollistaneet sen, että Työterveyslaitos voi valjastaa pitkäaikaisen tietämyksensä ja tutkimustyönsä helposti lähestyttävään muotoon esimerkiksi juuri videoiden kautta.
Videoihin on helppo tarttua milloin tahansa, eli apua kiusaamistilanteeseen puuttumiseen on tarjolla heti.
– Samalla voidaan ajatella, että tällaisella helposti lähestyttävällä koulutuksella nostetaan koko esimieskunnan osaamistasoa tehokkaasti, Soikkanen kertoo.
Kiusaamisen tunnistaminen vaikeaa
Suomalaisilla työpaikoilla kiusaamisen esiin nostaminen on koettu vaikeaksi. Työterveyslaitoksen Sopuisa työyhteisö -hankkeen kyselyyn vastanneista työntekijöistä ja esimiehistä puolet piti kiusaamista niin tunteita herättävänä ja arkaluontoisena aiheena, että he eivät halunneet puuttua koko asiaan.
Työntekijöistä 50 prosenttia ja esimiehistä 40 prosenttia koki, ettei asia edes kuulu heille.
– Tähän vaikuttaa monta tekijää. Jos miettii, että tulisi itse kiusatuksi, on se sellainen asia, jota on hankala nostaa esiin ja määritellä. Mikä on epäasiallista kohtelua? Sehän on muuttuva ilmiö ja sen tunnistaminen voi olla vaikeaa, Soikkanen sanoo.
Toisaalta vaakakupissa painaa myös luottamus. Voiko kiusattu luottaa siihen, että organisaation puolesta kiusaamiseen tartutaan asiallisesti?
– Kiusatulla täytyy olla luottamus siihen, että jos asian ottaa esille, silloin myös tapahtuu jotain.
Keneen ottaa yhteyttä?
Kiusaamistapauksien vaikeudessa nousevat esiin jälleen esimiesten taidot ja rohkeus.
– Yksi keino lisätä luottamusta on se, että on eri tahoja, joihin voi olla yhteydessä. On luottamusmiestä, hr:ää, työsuojeluihmisiä ja myös viranomaisia. Meidän suositus on, että ensimmäisenä kannattaisi kuitenkin keskustella asiaa koskevan henkilön kanssa, Soikkanen kertoo.
– Tärkeintä on, että prosessi on selkeä siinä, keneen voi ottaa yhteyttä. Pyrkimyksenämme on myös madaltaa esimiesten kynnystä puuttua asiaan.
Tietoisuus työilmapiirin vaikutuksista on kasvanut Suomessa vuosien saatossa. Soikkasen mukaan nykyään kiusaamistilanteiden parantamiseen pyritään vaikuttamaan enemmän.
Tilannetta kuitenkin mutkistaa se, että koko yhteiskunta elää työelämän suuressa murroksessa. Samanaikaisesti on käynnissä paljon isoja muutoksia.
– Tärkeää olisi viedä myös tätä asiaa eteenpäin kaiken tämän muutoksen ohella, Soikkanen sanoo.
– Haluamme osaltamme mahdollistaa, että koko esimieskunta on tässä mukana. Työpaikoilla tarvitaan rohkeutta ja selkeitä prosesseja, joilla ongelmiin tartutaan. Sanoisin silti, että olemme menossa hyvään suuntaan, mutta haastavassa ympäristössä.