Moni kaipaa takaisin työkavereiden keskelle, mutta etätyö on voinut nostattaa myös yksinäisyyden ja epävarmuuden tunteita. Kuinka siellä työpaikalla oikein ollaankaan, ja mitkä olivat pelisäännöt?
Erityisesti asiantuntijatyötä tekevät ovat nyt olleet reilun vuoden etätöissä ja tekevät paluuta työpaikoille ihmisten keskelle. Suuri paluu tapahtuu viimeistään syksyyn mennessä.
Läsnätyöhön palaaminen jännittää ja saattaa nostattaa työyhteisössä epävarmuuden tunteita pomoportaaseen asti. Nyt esihenkilöiden tehtävänä on huolehtia siitä, että mahdolliset etätyöaikana nousseet konfliktit käsitellään kunnolla.
Vuorovaikutuskouluttaja Franz Schniderin mukaan etätyöaika on merkinnyt ehkä liiallistakin asiakeskeisyyttä ja tunneköyhyyttä.
– Tunnepohjainen luottamus on ollut liki täysin poissa. Emme ole menneet niin syvälle asioihin, kuin olisi ehkä pitänyt. Toki asioita on voitu hoitaa tehokkaasti.
Mitä tämä pitkään jatkunut asiakeskeisyys voi tarkoittaa, kun moni suomalainen palaa taas läsnätyöhön?
– Monistakaan asioista ei ole välttämättä puhuttu. Asiat ovat siis patoutuneet. Omat mielipiteet eivät ole tulleet niin hyvin esille etätyössä. Nyt töihin palatessa se saattaa tarkoittaa ristiriitojen nousemista.
Schnider ehdottaa, että työpaikoilla kannattaisi harkita työhön perehdyttämistä – aivan kuin uusille työntekijöille tehdään. Moni tärkeä taito ja tieto kun on voinut unohtua vuoden aikana etäillessä.
– Työyhteisöissä on tärkeää rakentaa ja varmistaa psykologinen turvallisuus. Silloin voidaan käsitellä ristiriidat ja konflikit aivan eri tasolla. Yhteisöllisyyden ja luottamuksen edistäminen on nyt erityisen tärkeää, toteaa Schnider.
Takana voi olla menetyksiä ja perhekriisejä
Työterveyslaitoksessa on seurattu tarkoin etätyön vaikutuksia suomalaisiin. Tutkimusten mukaan etätyöhön ollaan oltu pääosin tyytyväisiä, ja työhyvinvointi on pysynyt melko hyvänä. Nyt seurannassa on seuraava suuri muutos eli ihmisten paluu läsnätyöhön.
– Pitkän etätyöjakson ja eristyksissä olon jälkeen monelle tämä voi olla isokin askel. Arvioisin tutkimusten mukaan, että ihmiset kaipaavat jo työtovereita, työyhteisöä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija, työ- ja organisaatiopsykologi Virpi Ruohomäki.
– Ihmiset tulevat pitkän etätyöjakson jälkeen erilaisista tilanteista ja erilaisten kokemusten muovaamina. Osalla koronavuosi on voinut olla hyvinkin rankka: on ollut menetyksiä, sairastumisia, toipumisia ja perhekriisejä. Näistä vaikeuksista ei olla työyhteisössä tai esimiestasolla tietoisia.
Vaikka todennäköisesti valtaosalla ihmisistä on nyt odottavan myönteinen olotila, Ruohomäen mukaan osa saattaa tuntea jännitystä tai jopa pelkoa.
– Esihenkilöllä on tärkeä rooli siinä, että jokainen työntekijä, joka työpaikalle palaa, voi tuntea kuuluvansa joukkoon. Esihenkilön tehtävänä on palauttaa mieliin, mikä takia työpaikalla ollaan ja mitkä ovat tavoitteet. Koronatilanteen jälkeen on hyvä saada työyhteisö toimimaan.
Lue myös: Etätyöstä tiedetään edelleen yllättävän vähän – nyt työnantajat etsivät sopivaa hybridimallia
Sopisiko sinulle hybridityö?
Työterveyslaitoksella on meneillään mittava tutkimus, johon osallistuu kuusi suurta organisaatiota: Alko, Ilmarinen, Lähitapiola, Monetra, Sanoma Markkinointi Routa ja SOK. Tavoitteena on työkyvyn tukeminen etä- ja monipaikkaisessa työssä johtamisen ja työn organisoinnin keinoin.
Nyt kun organisaatiot ovat saaneet arvokasta kokemusta ja tietoa etätyöstä, harkinnan arvoinen asia voisi olla hybridityön lisääminen. Hybridityössä yhdistyvät etätyö ja läsnätyö.
Kokemukset ovat psykologi Virpi Ruohomäen mukaan olleet rohkaisevia.
– Alustavien tulosten mukaan näyttäisi siltä, että hybridityötä tekevien työhyvinvointi on keskimäärin hieman parempi kuin pelkkää kokoaikaista etätyötä tai pelkkää läsnätyötä tekevillä.
Katso videolta, mitä asioita läsnätyöhön palatessa tulisi ottaa huomioon!